Kirjoittamassa retriitillä
Seilin saari
Villasukat ovat tärkeä kirjoitusretriitin varuste niin alkukeväällä Seilin saaressa kuin loppusyksyn Hirvensalon Life on a Leaf -residenssissä. Villasukat pitävät varpaat lämpiminä, jotta energiaa säästyy kirjoittamiseen. Vaikka merkittävä osa tämän hankkeen tutkimusaineistoista tuotetaan etnografisin menetelmin, edellyttää tutkiminen, analysoiminen ja tulosten välittäminen akateemiselle yhteisölle ja suurelle yleisölle sitä, että asiat kirjoitetaan konferenssiesitelmiksi, yleisöluennoiksi, tieteellisiksi artikkeleiksi ja blogiteksteiksi. Tämä kaikki vaatii keskittymistä. Siksi Meaningful Margins -tutkimushankkeessa kokoonnutaan säännöllisin väliajoin kirjoitusretriiteille.
Huhtikuun lopussa 2026 matkustimme yhteysaluksella viileälle ja tuuliselle Seilin saarelle, jossa kokoustettiin, pohdittiin julkaisusuunnitelmia, hahmoteltiin tulevia artikkeleita ja myös harjoitettiin kirjoittamista ohjatun luovan kirjoittamisen harjoituksen avulla. Välillä käveltiin saaren luonnossa ihmettelemässä kevään heräämistä, merikotkia ja muita pienempiä lintuja sekä mahdollista iltahämärän piikkisikahavaintoa. Illalla rentouduttiin saunassa ja retriitin päätteeksi kuultiin oppaalta Seilin traagisesta historiasta.


Syrjäiseen saareen on tuotu ensin spitaalia sairastavat, jotta he eivät tartuttaisi omaa yhteisöään. Myöhemmin saarelle lähetettiin huonosti käyttäytyvät tai mieleltään järkkyneet naiset. Useimmat saarelle tuodut jäivät sinne loppuiäkseen. Saaren historia sisältääkin runsaasti surullisia ja järkyttäviä tarinoita.
Viime vuosina erityisesti Seilin naiset ovat saaneet äänensä näkyviin niin tutkimuksissa kuin kaunokirjallisuudessa sekä teatterin lavalla ja viimeisimpänä valkokankaalla. Arkistoaineistot ovat tutkijoiden aarreaitta, ja tutkijoiden tekemään työhön pohjautuen syntyy tarinoita, joita voi kertoa myös suurelle yleisölle fiktion muodossa. Minkälaisia fiktiivisiä kertomuksia voisi syntyä kristinuskon ja uushenkisyyden marginaaleissa ja kohtaamispisteissä?
Life on a Leaf -residenssissä
Kun hanke ja kenttätyöt etenevät, kirjoittamisen tapa ja tavoitteet muuttuvat ja fokusoituvat. Nyt yksi artikkeli on saatu pois käsistä ja sen julkaisua odotellaan, toista artikkelia viimeistellään julkaisukuntoon, kolmas on parhaillaan lausuntokierroksella, neljäs ja viides artikkeli ovat kiivaimmassa kirjoitusvaiheessa. Useita artikkeleita ja konferenssialustuksia on ideoitu ja ne odottavat toteutumistaan.
Siksi täällä Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Life on a Leaf -talossa järjestettävässä kolmen päivän mittaisessa kirjoitusretriitissä on levollinen tunnelma: villasukkiin verhotut jalat on nostettu rennosti pöydälle, jokainen on löytänyt itselleen sopivan sopen ja hiljaisuudessa kuuluu vain tietokoneiden näppäinten rapina ja naksutus. Ehkä joskus suklaakonvehtipaperin vieno rapina.

Kirjoitusretriiteissä on selkeä rakenne. Aamuisin kokoonnutaan yhteen aamupalalle, jossa orientoidutaan päivään ja omiin kirjoitustöihin. Sen jälkeen on hiljainen ja intensiivinen kirjoitusrupeama, joka vähintään kerran tunnissa taukoaa, kun pitää nousta venyttelemään ja oikomaan raajoja tai hakemaan lisää teetä. Iltapäivällä on vuorossa ruokailu.
Seilissä ruokailu oli järjestetty talon puolesta ja tietysti myös yövyimme paikassa. Nyt retriitti on vain päiväsaikaan ja jokainen yöpyy omassa kodissaan. Aamupalatarvikkeet on ostettu kaupasta ja lounasaikaan tilataan ruokaa kotiinkuljetuksella jokaisen mieltymysten mukaan. Ruuan tuloa odotellessa pysähdytään hetkeksi pelihetkeen, korttien ohjaamaan luovan kirjoituksen harjoitukseen tai jopa pohtimaan leikkisästi, jos olisit lamppu, mikä lamppu olisit. Ruokaa sulatellaan kävelyretkellä meren rantaan. Sää suosii meitä, sillä aurinkoiset ilmat jatkuvat läpi retriittipäivien.

Kirjoitusretriitit tukevat tutkimushankkeen yhteisöllisyyttä ja yhteen hitsautumista erityisesti hankkeen alkuaikoina. Kun kaikki tuntevat toisensa, on yhdessäolo (parhaimmillaan) rentoa ja vaivatonta. Yhdessäolon hetkinä voi suunnitella tulevaa, ideoida artikkeleita tai konferenssiesitelmiä, pyytää kommentteja tekeillä olevaan tekstiin tai pohtia kenttätyössä eteen tulleita havaintoja tai haasteita. Näennäisen vapaa oleminen tuottaa mitattavia ja näkyviä tutkimustuloksia.
Seuraava kirjoitusretriitti on suunniteltu tulevaksi kevääksi Tarton Villa Tammekaniin.
Kuvat: Tiina Mahlamäki ja Minna Opas