Metallituotteiden uusi elämä -hanke

Hankkeen kokonaistavoite on saada suomalainen ja erityisesti Varsinais-Suomen alueen teollisuus käyttämään suorakerrostustekniikkaa osien korjaamiseen, kunnostukseen ja uudelleenvalmistamiseen ja sitä kautta yritykset ottamaan kiertotalouden osaksi heidän liiketoimintamalliaan.

Hankkeessa autetaan esim. hitsausalan toimijoita tunnistamaan tämä liiketoimintapotentiaali heidän tuotannostaan ja samalla saadaan kiertotalous osaksi heidän liiketoimintamalliaan. Hankkeen toimenpiteet voidaan tiivistää kolmeen osaan:

• • haasteiden tunnistaminen ja niiden purkaminen tiedon jakamisen avulla.
  • Teollisuuden kanssa yhteistyössä tehtävät case-esimerkit, joilla testataan ja todennetaan korjaamistekniikan toimimista todellisissa tuotteissa ja ympäristöissä.
  • Ympäristövaikutusten arviointi ja liiketoimintamallien kehittäminen, jossa etsitään teollisuudelle sellaisia liiketoimintamalleja, jotka kannustavat yrityksiä ottamaan kiertotalouden osaksi liiketoimintaansa.

Hankkeen tuloksista tuotetaan julkinen tietopaketti yrityksille, siitä kuinka koneita ja osia voidaan korjata, kunnostaa tai uudelleen valmistaa modernien tuotantotekniikoiden avulla. Hankkeen selkeä tulos on se, että Varsinais-Suomen alueen teollisuusyritykset tunnistavat mahdollisuudet osien ja komponenttien korjaamisessa sekä saadaan valmistavan teollisuuden yritykset tarjoamaan tätä palveluna. Silloin tehostetaan olemassa olevien resurssien käyttöä ja parannetaan materiaalien käyttöä, kun osat korjataan uusimisen sijaan. Samalla materiaalihävikki vähenee, kun uutta osaa ei tarvitse valmistaa, tämä puolestaan vähentää valmistamisen aikaisia päästöjen muodostumista ja toisaalta uuden osan valmistamisen logistiset tarpeet häviävät. Kuitenkin ennen kaikkea tästä hyötyy ympäristö, kun materiaalin ja energian hukka vähenee korjaamisen myötä.

 

Hankkeen tavoitteena on myös kehittää suorakerrostusmenetelmiä, joilla metallituotteiden käyttöikää pystytään pidentämään ja näin vähentämään merkittävästi niiden hiilijalanjälkeä. Kuluneiden ja rikkoutuneiden osien kunnostamisella pyritään lyhentämään tuotantolaitteiden seisonta-aikoja, minimoimaan ympäristövaikutuksia ja tarjoamaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja metallituotteiden elinkaaren pidentämiseksi. Hankkeessa lisätään resurssitehokkuutta, otetaan käyttöön uusia innovaatioita ja edistetään yritysten materiaalitehokkuutta tuotteiden uudelleen- ja uusiokäyttöä kehittämällä.

Uudet innovaatiot ja tuotantomenetelmät vahvistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä edistävää tuotantoa. Hankkeen tehdään caseja, pilotointia, demonstrointia ja kaupallistamista sekä keskeinen osa hanketta on myös uusien liiketoimintamallien kehittämistä, myös kansainvälistä liiketoimintaa. Turun yliopistolla, Turun ammattikorkeakoululla ja Quad Tech Turussa on korkealuokkainen laitteisto ja osaaminen, jota voidaan hyödyntää tämän hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on myös testata mittaus- ja materiaalien koestuslaitteistojen riittävyyttä ja löytää kehitystarpeita, joilla voidaan tukea pk-yritysten tarpeita. Hankkeessa arvioidaan metallituotteiden korjauksen vaikutuksia päästöihin ja kustannuksiin suhteessa nykyisiin toimintatapoihin. Näissä käytetään olemassa olevia kiertotalouden standardeja ja vertailut pyritään tekemään yhteistyöyritysten todellisiin tapauksiin. Tavoitteena saada konkreettisia ja vertailukelpoisia tuloksia yritysten päätöksen teon tueksi.

 

Työpakettien koordinointi vastuu on jaettu Turun ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kesken, mutta molemmat projekti osapuolet osallistuvat kaikkien työpakettien tekemiseen.

Työpaketit:

TP 1. Projektin hallinto
Hanketta seurataan sen talouden toteuman, tuotosindikaattorien ja sisällöllisen toteuman mukaan.
-Hankkeen koordinointi, taloushallinto, sisältäen maksatushakemukset & raportointi- Konsortion sisäinen viestintä ja kokoukset

TP 2. Kiertotalouden esteiden kartoitus
Työpaketissa etsitään syitä, miksi yrityksissä ei käytetä moderneja tekniikoita komponenttien korjaamiseen, vaikka teknologioita on olemassa ja ne mahdollistaisivat merkittäviä rahallisia, materiaalisia kuin ekologisia säästöjä.
-Tässä tehtävässä käydään keskustelunomaisesti läpi yritysten osaamista koneenosien korjaamisesta, kunnostuksesta tai uudelleenvalmistamisesta. Tavoitteena on tunnistaa ne kipupisteet, jotka ovat tähän mennessä estäneet toimintaan lähtemisen. H
-Kartoitetaan sopivia case esimerkkejä teollisuudesta, joita voidaan työpaketissa 4 toteuttaa. Tässä vaiheessa haetaan erityisesti esimerkkejä, joissa on materiaalin kulumisesta tai -syöpymisestä johtuvia uudistamistarpeita.
-Tuotetaan julkinen tietopaketti yrityksille, komponenttien korjaamisen mahdollisuuksista. Tavoitteena saada yritykset itse tunnistamaan kiertotalouden mahdollisuuksia omassa toimintaympäristössään ja sitä kautta kehittämään toimintaansa. Tietopaketti julkaistaan

TP 3. Kiertotalouden mahdollisuuksien kartoitus
Työpaketissa kartoitetaan puolestaan niin materiaaliteknisiä kuin valmistusteknologisia haasteita.
-Materiaali teknisten haasteiden kartoittaminen, kartoitetaan yritysten komponenttien tyypillisimmät materiaalitekniset haasteet, joita korjaamiseen liittyy. Samalla katselmoidaan vaihtoehtoisia materiaaleja korjaamiseen, joilla voidaan pidentää tuotteen elinkaarta.
-Teknologisten mahdollisuuksien ja haasteiden kartoittaminen, tehtävässä kartoitetaan laaja-alaisesti kaikki teknologiset mahdollisuudet, joita voidaan käyttää hyväksi esim. osien korjaamisessa. Tarkoituksena on löytää valintakriteerit yrityksille, joilla ne voivat löytää oikean korjausprosessin oikeaan kohtaan.
-Tuotteiden uudistamisen estävien tai rajoittavien asioiden kartoitus, osiossa käydään läpi niitä lakiin, säädöksiin, ohjeisiin tai standardeihin liittyviä esteitä tai huomioita, joihin kiertotaloudessa voidaan törmätä.
-Tuotetaan tietopaketti yrityksille, tehtävässä luodaan julkinen tietopaketti yrityksille tuotteiden korjaamisen teknisistä mahdollisuuksista ja hyödyistä.

TP 4. Menetelmätestaus ja tulosten arviointi
Työpaketti keskittyy kokeellisesti todentamaan suorakerrostuksen käyttöä yritysten case esimerkeissä.
Tehtävässä toteutetaan TP 2.2 löydetyt case esimerkit. Suoritetaan korjaaminen kohteeseen sopivalla tekniikalla. Tavoite on, että komponentti saadaan kunnostettua uutta vastaavaan kuntoon tai uuteen sopivaan käyttökohteeseen.
-Materiaali, mittojen ja laadun testaus, tehtävässä suoritetaan vaadittavat testaukset ja mittaukset, jotta voidaan todeta, että komponentti on turvallinen käyttää, huomioiden TP 3 -vaatimukset.
-Tulosten arviointi, katselmoidaan ja arvioidaan korjaamisen, kunnostuksen tai uudelleenvalmistamisen onnistumista käyttökohteessa.
-Kokeellisten tulosten tietopaketin valmistaminen, tehtävässä kerätään työpaketin kaikki kokeelliset tulokset ja kokemukset yhteen ja julkaistaan yrityksille julkisena tietopakettina.

TP 5. Kiertotalous toimien taloudellisten ja ympäristövaikutusten arviointi
Työpaketissa kasataan teollisuudelle menetelmät ja laskentamallit, joilla arvioida kiertotalouden menetelmien kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia.
-Taloudellisen vaikutuksen arviointi työkalut, tehtävä keskittyy kasaamaan yrityksille työkalut ja menetelmät, jolla voidaan tunnistaa sopivia kohteita korjattavaksi suorakerrostuksenkuin pelkkä kustannukset korjaaminen vs. vaihtaminen.
-Ympäristövaikutuksien arviointi työkalut, tehtävässä tarkastellaan korjaamisen ympäristövaikutuksia suhteessa uusittavaan komponenttiin. Korjaamisessa kuluu sekä materiaalia että energiaa ja siksi tarvitaan työkalu, jolla arvioida milloin korjaaminen tai kunnostaminen on ekologisesti kannattavaa, suhteessa osan uusimiseen.
Case-esimerkkien kautta tapahtuva verifiointi ja tulosten julkaisu, tehtävässä verifioidaan aiemmat työpaketin tehtävät

TP 6. Kiertotalouden liiketoimintamallit ja kaupallistaminen
Työpaketissa keskitytään tarkastelemaan mahdollisia liiketoiminta malleja ja kaupallistamismahdollisuuksia, joita kiertotalous mahdollistaa.
Liiketoiminnan kustannus analyysi, tehtävässä tarkastellaan minkälaiset kustannukset muodostuvat yrityksille toiminnan perustamisesta eri teknologioilla. Tässä tehtävässä otetaan huomioon myös minkälaiset osaamisinvestoinnit yritykset joutuvat tekemään henkilöstön osaamistarpeen kehitykseen.
-Potentiaalisten liiketoimintamallien kartoittaminen teollisuudelle, tehtävässä kartoitetaan mahdollisia liiketoimintamalleja, joilla yritykset voivat täydentää nykyistä palvelu tarjontaa tai siirtyä kokonaan uusille kiertotalouden liiketoiminta alueille.
Case-esimerkkien arviointi liiketoimintamallien pohjalta, tehtävässä tarkastellaan työpaketti 4:ssa suoritettujen case-esimerkkejä liiketoimintamallien kautta. Tehtävän tavoitteena on esittää esimerkkien kautta, miten kiertotaloudesta saada liiketoimintaa ja millä ehdoilla. Tuloksista kasataan julkinen tietopaketti joka julkaistaan.

TP 7. Tulosten levittäminen
Työpaketissa keskitytään hankeen tuloksien levittämiseen yrityksille ja muille sidosryhmille.
-Sidosryhmä viestintä, tehtävä keskittyy levittämään hankkeen tuloksia eri viestintä kanavien kautta sidosryhmille, kuten artikkelit ammatti-, aikakausi tai sanomalehdessä tai päätöksen tekijät tavoittavat some- tai blogikirjoitukset. Hankkeen kaikki tuotokset avoimesti ja julkisesti kaikien saatavilla. Hankkeen nettisivun alustana toimii Turku Innovation Centre of Additive Manufacturing (TICAM) –sivusto.
-Työpajat sidosryhmille, tehtävässä järjestetään sidosryhmille tilaisuuksia, joissa hankkeen tuloksia jaetaan ja samalla käydään tarkempaa keskustelua yritysten tarpeista ja haasteista liittyen kiertotalouden menetelmien käyttöönottoon yritystoiminnassa. Tähän työpakettiin kuuluu seuraa toimenpiteet:- Aloitus seminaari, 6 kk välein työpaja hankkeen tuloksista, hankkeen päätösseminaari
-Tietopaketin julkaisu, tehtävässä julkaistaan työpaketeissa tuotettu tieto. Tietopaketti tullaan julkaisemaan TICAM –sivustolle luotavalle projekti sivustolla.