Tausta

Tässä monitieteisessä ja monimenetelmällisessä hankkeessa tutkitaan rasistisia mikroaggressioita ja niihin puuttumiseen liittyviä tekijöitä terveysalan ja lääketieteen korkeakoulutuksessa (sairaanhoitajiksi ja lääkäreiksi opiskelevat) Suomessa. Tutkimusaihe on oikeutettu, koska 1) maahanmuutto taustaisia opiskelijoita on terveysalalla Suomessa suhteellisen paljon, 2) heitä rekrytoidaan ulkomailta ja tarjolla on myös englanninkielistä koulutusta, 3) alalla vallitsee osaajapula, 4) terveysalalla on vahva hierarkia, 5) sen tehtävissä hoidetaan usein haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä.

Tutkimuksessa yhdistyvät a) rasististen mikroaggressioiden kohteena olevien henkilöiden ja b) niitä sivusta todistavien kokemukset ja näkemykset sekä terveysalan koulutuksessa että käytännön työssä. Näin ilmiöstä saadaan monipuolinen kuva. Kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan toimivuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, millaiset rakenteet ja käytännöt tukevat kaikkien opiskelijoiden kokemusta arvostuksesta, turvallisuudesta ja osallisuudesta. Tutkimuksen tulosten avulla rakennetaan toimenpideohjelmia terveysalan oppilaitoksiin , jotka auttavat tunnistamaan ja ehkäisemään rasistisia mikroaggressioita.

Tutkimus on ajankohtainen, koska maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt ja tulee myös tulevaisuudessa lisääntymään. Erityisesti kasvua on nähtävissä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneissa, joista 32 prosenttia opiskelijoista Suomessa on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä (Opetushallitus, 2024). Samalla Suomi muuttuu yhä kulttuurisesti moninaisemmaksi yhteiskunnaksi. Tutkimuksella on inhimillistä merkitystä, koska rasismi on yksiselitteisesti väärin ja vahingollista yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta. Tutkimuksella on yhteiskunnallista merkitystä, koska väestöllinen huoltosuhde Suomessa on vääristynyt, eivätkä siitä laaditut väestöennusteetkaan lupaa hyvää ilman maahanmuuttoa (Tilastokeskus, 2024). Huoltajien ja huolettavien suhteen muutos näkyy erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksella on koulutuspoliittista merkitystä, sillä tiedon lisääntyminen rasistisista mikroaggressioista terveysalalta mahdollistaa alan koulutuksen suunnittelun paremmin nykypäivää vastaavaksi (kulttuurinen moninaisuus on osa alan koulutusjärjestelmää). Tutkimuksella on sivistävää merkitystä, sillä mitä enemmän ollaan tietoisia rasistisista mikroaggressioista, sen paremmin niitä voidaan tunnistaa ja sitä todennäköisemmin ilmapiiri muuttuu suvaitsevammaksi sosiaali- ja terveysalalla. Lopuksi, tutkimuksella on käytännön merkitystä, koska sen avulla kehitettään antirasistisia ohjelmia sekä terveysalan ja lääketieteen koulutukseen että käytännön työhön.

Asiasanat: Rasismi, rasistiset mikroaggressiot, terveysala