Tutkimuksesta
MixEd-tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppilasryhmittelyn vaikutuksia oppimiselle, oppimismotivaatiolle, alueelliselle eriytymiselle ja koulupoluille. Suomessa oppilaat tyypillisesti aloittavat koulupolkunsa omassa lähikoulussaan. Kuitenkin suomalaisilla kaupunkialueilla järjestetään painotettua opetusta, johon valitaan oppilaat soveltuvuuskokeiden avulla. Perheiden on mahdollista käyttää painotettuun opetukseen hakeutumista myös kouluvalinnan keinona. Periaatteessa painotettuun opetukseen voi hakea perhetaustasta riippumatta, ja painotettu opetus järjestetään kunnallisissa peruskouluissa. Käytännössä painotusluokille kuitenkin valikoituu akateemisesti taitavia oppilaita varakkaammista perheistä. Painotettu opetus toimii tavanomaisesti oppilasryhmittelyn perusteena, jolloin oppilaiden oppimisympäristöt eri luokilla eriytyvät toisistaan osaamisen ja perhetaustan mukaisesti. Painotusluokilla on myös keskimäärin huomattavasti vähemmän tukea tarvitsevia ja maahanmuuttotaustaisia oppilaita. Oppilaiden valikoitumisen seurauksena painotusluokkien opetusryhmistä muodostuu yleisluokkia homogeenisempiä, jonka seurauksena muun muassa opettaja voi mahdollisesti edetä opetuksessa yleisopetuksen luokkia nopeammin. Vaikka siis painotusluokat seuraavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita samoin kuin yleisopetuksen luokatkin, opetussisällöt voivat käytännössä olla painotusluokilla haastavampia. Seurauksena on mahdollista, että painotusluokkien oppilaiden oppimisen kehitys vauhdittuu suhteessa yleisluokkien oppilaisiin.
Painotettu opetus voi myös jossain määrin vaikuttaa asuinalueiden eriytymiseen, jos perheet valitsevat asuinalueensa painotetun opetuksen tarjonnan mukaan. Toisaalta perheet voivat myös painotetun opetuksen avulla pyrkiä valitsemaan oppilaaksiottoalueeltaan muun kuin lähikoulunsa, jolloin perheen ei välttämättä tarvitse muuttaa koulupaikan perässä. Tällöin eriytymiskehitys keskittyy ennemminkin koulujen kuin asuinalueiden välille. Joka tapauksessa eriytymiskehitys voi haastaa koulujen resursseja, jos tiettyihin kouluihin keskittyy esimerkiksi poikkeuksellisen paljon tuen tarvetta. Käytännössä Suomen peruskoulujen oppilaiden koulupolut voivat siis eriytyä jo varhaisessa vaiheessa luokasta, koulusta ja asuinalueesta riippuen, vaikka opetussuunnitelma tason eriytyminen tapahtuukin vasta toisen asteen opintoihin siirryttäessä. MixEd-tutkimus tuottaa näin ollen myös olennaista tietoa koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta Suomen kaupunkialueilla. Painotusluokkien yhteydestä oppimiseen, oppimismotivaatioon, alueelliseen eriytymiskehitykseen ja oppilaiden koulupolkuihin on Suomessa vielä melko vähän tutkimusta. MixEd pyrkii paikkaamaan näitä tutkimuksen aukkoja.
Tutkimuksen tavoitteena on lähestyä tutkimuskysymyksiä monimenetelmällisesti. Tutkimuksen alussa toteutamme järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen oppilasryhmittelyn käytänteistä monitieteisestä näkökulmasta. Keväällä 2026 tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kerätään oppilasarviointiaineisto Helsingissä, johon osallistuvat kaikkien suomenkielisten koulujen 6.- ja 9.-luokkalaiset. Aineisto kattaa noin 10 000 Helsingin peruskoulun oppilasta. Oppilasarviointiaineistojen käytännön toteutuksesta vastaa Tampereen yliopiston koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus (REAL). Oppilaat tekevät tehtäviä, joissa mitataan oppilaiden kognitiivista kyvykkyyttä matemaattisen ajattelutaitojen, luetun ymmärtämisen ja yleisten päättelytaitojen kautta. Lisäksi oppilaat vastaavat kysymyksiin mm. asenteistaan oppimista kohtaan. MixEdin tavoitteena on myös kerätä seuranta-aineisto oppilasarvioinnin kuudesluokkalaisista. Seurantatutkimuksesta päivitetään tälle verkkosivustolle tarkemmat yksityiskohdat myöhempänä ajankohtana. Oppilasaineistoihin yhdistetään rekisteritietoja oppilaiden asuinalueista, jatko-opinnoista ja vanhempien sosioekonomisesta taustasta. Seuranta-aineiston lisäksi Mixed-tutkimuksessa pyritään keräämään myös intensiiviaineisto, jonka avulla tutkimme opetusryhmän koostumuksen heijastumista opettajien ja oppilaiden oppituntikohtaisiin kokemuksiin sekä oppilaiden välisiä vuorovaikutussuhteita erilaisissa luokissa. Tulemme myös kutsumaan rehtoreita tutkimushaastettuluihin, joilla pyritään saamaan tietoa rehtoreiden kokemuksista oppilasryhmittelyn käytänteistä. Päivitämme tälle sivustolle myös tarkempaa tietoa intensiiviaineiston keruusta ja rehtorihaastatteluista. Hanke toteutetaan neljän vuoden aikana.
MixEd on sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen periaatteita. Tutkimuksien tulokset julkaistaan avoimen pääsyn tieteellisissä julkaisuissa ja tutkimusmenetelmät rekisteröidään ennakkoon tutkimustuloksien luotettavuuden varmistamiseksi sekä toistettavuuden helpottamiseksi. MixEd järjestää myös tutkimuksen lopussa workshopin. Tieteellisten julkaisujen lisäksi tuotamme myös populaarijulkaisuja. Päivitämme säännöllisesti tätä verkkosivua ja MixEdin sosiaalista mediaa hankkeen etenemisestä. Mixed on Suomen akatemian rahoittama tutkimushanke. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on akatemiatutkija Satu Koivuhovi.
Lisätietoja hankkeesta antaa:
