Työttömyys hidastaa ensimmäisen lapsen hankintaa
Tutkimustiedote 19.1.2020
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan työttömyys – etenkin pitkäaikainen – hidastaa ensimmäisen lapsen hankintaa sekä sekä naisilla että miehillä. Työttömyyden ja lapsensaannin negatiivinen yhteys on tutkimuksen mukaan voimakkaampi miehillä, mutta Suomessa työttömyys vähentää lapsensaantia myös naisilla. Tulos, jonka mukaan työttömänä olo vaikuttaa lapsensaantiin hyvin samalla tavalla miehillä ja naisilla, on samansuuntainen aiempien pohjoismaisten tutkimusten kanssa.
Työttömyyden ja lapsensaannin yhteys kuitenkin vaihtelee iän ja koulutusasteen mukaisissa ryhmissä (Kuvio 1). Perusasteen koulutuksen varassa olevilla nuorilla (alle 25-vuotiailla) aikuisilla – niin naisilla kuin miehillä – työttömyys ei näytä hidastavan lapsensaantia, vaan voi jopa edistää sitä. Muissa koulutusryhmissä työttömyys hidastaa ensimmäisen lapsen saamista, ja yhteys on naisten kohdalla erityisen voimakas 25–30-vuotiailla, eli ikävaiheessa, jolloin monet suunnittelevat perheen perustamista. Miehillä työttömyyden ja lastensaannin negatiivinen yhteys on vahva kolmenkympin molemmin puolin.
Työttömyyden myötä tapahtuva tulojen aleneminen selittää naisten kohdalla suurelta osin työttömyyden lapsensaantia vähentävän vaikutuksen. Miesten kohdalla työttömänä olo hidastaa lapsensaantia vaikka työttömien matala tulotaso otettaisiin huomioon. Epävarma asema työmarkkinoilla heijastuu lapsensaantiin myös avo- ja avioliittojen muodostumisen ja purkautumisen kautta: työttömyys vähentää sekä naisilla että miehillä liiton solmintaa ja lisää niiden purkautumisen riskiä ja vaikuttaa tätä kautta lastensaantiin.
Miksi matalammin koulutetuilla nuorilla aikuisilla työttömyys voi jopa lisätä lapsensaantia? Tämä liittyy aiempien tutkimusten havaintoon, jonka mukaan hyvä taloudelliset ja sosiaaliset resurssit ylipäätään tukevat perheenmuodostusta, mutta lapsensaanti nuoremmalla iällä liittyy pikemminkin huono-osaisuuteen.
On tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa sekä yksilön koulutustasoon ja työllisyystilanteeseen että perheenmuodostukseen. Sen vuoksi työttömyyden ja lastensaannin välisessä yhteydessä ei välttämättä ole kyse nk. vaikutusyhteydestä, vaan esimerkiksi siitä, että yksilön taustatekijät (esim. sairastavuus) voivat vaikuttaa sekä työttömäksi joutumiseen että lastensaannin siirtymiseen. Analyyseissä näitä taustatekijöitä pyrittiin kuitenkin ottamaan huomioon esimerkiksi huomioimalla vanhempien sosioekonomisen aseman vaikutus..
Advances in Life Course Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin työmarkkina-aseman yhteyttä ensimmäisen lapsen saamiseen naisilla ja miehillä Suomessa laajalla rekisteriaineistolla, jonka ajallinen ulottuvuus kattaa 1990-luvun lamavuodet ja talouden elpymisen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Lisätietoja:
Anneli Miettinen, erikoistutkija, Kela ja Turun yliopisto. anneli.miettinen@kela.fi
(tai Marika Jalovaara)
Kuvio 1. Vuosittaiset ensimmäisen lapsen syntymähasardit kolmessa ikäryhmässä koulutuksen ja työllisyyden mukaan, naiset ja miehet.
(Mallissa koulutuksen ja työllisyyden yhdistelmämuuttuja sekä periodi, asunkunnan kaupungistuneisuus ja vanhempien sosioekonominen asema. Erilliset mallit naisille ja miehille.)
