Aidosti avointa – Yliopistokustantamon rooli Open Access julkaisemisen kentällä
Avoimuudella viitataan tiedejulkaisemisen kentällä monenlaisiin käytäntöihin ja eriasteiseen avoimuuteen: käsite pitää sisällään niin kirjastojen rinnakkaistallennuksen, kirjoittajamaksuilla kaupallisissa kustantamoissa katetun avoimen saatavuuden kuin myös niin kutsutun timanttimallisen avoimuuden. Timanttimallissa kustantaja julkaisee tutkimuksen avoimesti lukijoiden saataville eikä tutkijoilta peritä kirjoittajamaksuja. Tällöin avoimuudesta maksaa esimerkiksi kirjoittajan yliopisto/taustainstituutti tai tutkimusrahoittaja.
Avoin julkaiseminen on reippaassa nousussa ja syystäkin: julkaisujen avoimuuden eduista ja periaatteista ollaan tiedemaailmassa varsin yksimielisiä. Open Access perustuu ajatukselle siitä, että tiede kuuluu kaikille. Avoimuus edistää tutkimuksen vaikuttavuutta laajemman lukijakunnan ja runsaampien siteerauksien muodossa (ks. esim. Emery et al. 2017). Lisäksi avoimuudella nähdään olevan moraalinen perusta, sillä julkisin varoin tuotetun tutkimuksen soisi olevan ilmaiseksi kaikkien saatavilla.
Tieteellisten lehtiartikkelien avoimuudesta on puhuttu jo pidemmän aikaa, sillä suurten tutkimusrahoittajien Plan S:n seurauksena artikkelien avaamiseksi kehitettiin nopealla aikataululla erilaisia rahoitusmekanismeja. Avoimuuden ajateltiin ratkaisevan tutkimusinstituuttien ja yliopistokirjastojen painia suurten kansainvälisten kustantamoiden kalliiden lehtipakettisopimuksien kanssa. Valitettavasti avoin julkaiseminen ei tuonut kaivattua helpotusta yliopistokirjastojen budjettiin, vaan maksumuurit ovat siirtyneet julkaisijan ja lukijan välistä tutkijan ja lukijan väliin kirjoittajamaksujen muodossa. Avoimuus on mahdollistanut myös hybridijulkaisuista hyötymisen, jolloin kaupalliset kustantajat maksimoivat voittojaan keräämällä sekä avointen artikkelien kirjoittajamaksuja että lehtien tilausmaksuja. Avoimuuden käytännöissä on siis eroja.
Avoimuuden ideaalit ovat siirtyneet myös kirjajulkaisemiseen, ja 2010-luvulta lähtien perinteisten kaupallisten tiedekustantamojen rinnalle on perustettu avoimia yliopistokustantamoja. Näiden yksi keskeinen tarkoitus on siirtää julkisin varoin tuotetun tieteen julkaisemista kaupallisilta toimijoilta tiedeinstituutioiden käsiin. Tähän yliopistokustantamoiden aaltoon kuuluu myös Helsinki University Press (HUP).
Kotimaisella tutkimuskentällä HUP on profiloitunut kansainvälisenä tiedekustantajana, joka julkaisee korkeatasoisia englanninkielistä monografioita ja kokoomateoksia globaalille yleisölle. Kustantamon julkaisut ovat avoimesti saatavilla netissä ja keskeisissä digitaalisissa arkistoissa. HUP on myös avoin kaikille tutkijoille, eli se julkaisee muidenkin kuin Helsingin yliopiston tutkijoiden kirjoja: edellisen toimintavuoden aikana (2021) HUP julkaisi 69 eri instituutiosta ja 28 maasta tulleen tutkijan töitä (ks. 2021 vuosiraportti).
HUPin toiminta on alusta lähtien perustunut ajatukselle laadun ja avoimuuden yhteensovittamisesta tutkijalähtöisesti. Kustantamo tarjoaa tutkijoille korkeatasoisia julkaisupalveluita, joihin kuuluvat muun muassa huolellinen vertaisarviointi ja perusteelliset kielentarkastus- ja hakemistontekopalvelut. Kustantamo panostaa myös yksittäisten teosten markkinointiin ja viestintään, jotta julkaisut saavuttaisivat kohdeyleisönsä mahdollisimman laajasti. Tällä hetkellä kustantamon kirjoja on ladattu ja luettu reilu 70 000 kertaa yli 150 maassa. Tutkijoilta saadun palautteen mukaan HUPin palvelut ovat vastanneet parhaiden perinteisten kustantamojen kanssa työskentelyä ja kirjojen markkinointia on pidetty tärkeänä.
Suomessa avoimen kirjajulkaisemisen käytäntöjä kehitetään parhaillaan ja Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiotyöryhmän on tarkoitus julkaista kokooma- ja yksittäisteosten avoimuuden osalinjaus vielä tämän vuoden puolella.
Lähteet:
Emery, C., M. Lucraft, A. Morka, ja R. Pyne (2017). “The OA effect: How does open access affect the usage of scholarly books?”. https://www.springernature.com/gp/open-research/journals-books/books/the-oa-effect
Helsinki University Press. “Annual Report 2021”. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/341628/HUP_Vuosiraportti_2021_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Plan S “Plan S Principles”. https://www.coalition-s.org/plan_s_principles/
Sivertsen, G. ja L. Zhang (2022). “Article Processing Charges (APCs) and the new enclosure of research”. https://blogs.lse.ac.uk/impactofsocialsciences/2022/08/11/article-processing-charges-apcs-and-the-new-enclosure-of-research/
Vesterinen, A.-M .ja S. Rihu (2022). ”Avoin julkaiseminen on arvokysymys – myöskään kustannuspalveluiden laadusta ei haluta tinkiä”. https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/hup-kirjoittajat-avoin-julkaiseminen/
Sanna Rihu ja Anna-Mari Vesterinen
Rihu toimii viestintä- ja julkaisukoordinaattorina ja Vesterinen toimii toimitus- ja viestintäpäällikkönä Helsinki University Pressissä. Kuvat: Jussi Männistö.
Julkaisun tiedot: 8/2022, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967