Oman osaamisen avoin jakaminen avoimen verkkokurssin muodossa

Vaikuttavuutta ei synny ilman vuorovaikutusta. Briljanttikaan idea ei edesauta muutosta, jos kukaan ei saa tietää siitä. Vuorovaikutuksen väyliä puolestaan löytyy joka makuun. Tässä kirjoituksessa keskityn yhteen niistä: oppimateriaalin avoimeen julkaisemiseen.

Olen työskennellyt tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parissa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Yksi mieluinen työtehtävä on ollut erilaisten luentojen pitäminen. Jokin aikaa sitten perus PP-kalvoni alkoivat tuntua aikansa eläneiltä. Halusin materiaaliini vireyttä. Päädyin siihen, että haluan tehdä verkkokurssin, koska niihin voidaan rakentaa ääntä, kuvaa, videoita, animaatioita, tehtäviä, linkkejä, kokeita ja niin edelleen. Mikäli saisin toteuttajaksi verkkopedagogiikan ammattilaisen, voisin olla varma, että lopputulos olisi laadukas.

Hyvän verkkokurssin toteuttaminen kuitenkin maksaa. Koska näin on, koin, ettei sitä kannata tehdä rajatulle joukolle. Jos kurssiin panostetaan aikaa ja rahaa, se tulisi myös avata kaikille. Ennen kuin olin siihen valmis, jouduin kuitenkin käymään läpi muutaman pohdinnan.

Tiedänkö riittävästi?
Oma asiantuntijuus ei ole koskaan valmis. Kuten monet muutkin, olen tottunut keskittymään enemmän siihen, mitä opettelen seuraavaksi, kuin siihen, jaanko riittävästi sitä, minkä osaan. Oman osaamisen jakaminen avoimesti vaatikin päätöksen keskittyä siihen, mitä jo osaan. Lisäksi se vaati rohkeutta jakaa se avoimesti. Siinä minua auttoi päätös jakaa avoimesti vain minulle kaikkein tutuimmat asiat. Koska halusin kurssin olevan niitä laajempi, kutsuin mukaan muita omien osa-alueidensa asiantuntijoita.

Onko minulla aikaa?
Päätös rakentaa kurssi jo tuttujen asioiden varaan auttoi yllättäen rajaamaan myös työmäärää. Vaikka verkkokurssin tekeminen on työläs prosessi, se ei levinnyt käsiin, koska emme lähteneet opettelemaan uusia sisältöjä. Kurssin pohjana toimivat materiaalit, joita olimme käyttäneet työssämme lukuisia kertoja. Vaikka joitain lisäyksiä tuli, emme lähteneet valloittamaan uusia napa-alueita. Välillä rajauksemme tuotti meille myös tuskaa. “Ainahan voi sitten tehdä jatkokurssin”, oli toteamus, joka auttoi meitä pysymään päätöksessämme.

Opinko mitään?
Vaikka tutussa pitäytyminen oli oma päätökseni, jouduin samalla pohtimaan, onko projekti motivoiva, jos siihen ei sisälly oppimista. Tämä pelko osoittautui aiheettomaksi. Ensinnä pääsin näkemään, miten pedagogisesti ja teknisesti toimiva verkkokurssi rakennetaan. Lisäksi, vaikka meillä asiantuntijoilla oli tietyt kurssin vastuuosiot, kaikki osallistuivat jokaisen osion työstämiseen, jotta kurssista tulisi toimiva kokonaisuus. Se puolestaan tarkoitti, että meidän tuli sukeltaa toistemme osaamiseen ja viilata omaamme. Lisäksi avoimen verkkokurssin tekemiseen liittyi kaikenlaista hallinnollista uutta, jota en osannut aavistaa.

Olenko enää hyödyllinen?
Viimeinen pohdintani liittyi siihen, tuleeko minusta hyödytön, kun aineistoni on avoimesti saatavilla. Tarvitaanko minua enää? Tämäkin huoli osoittautui turhaksi. Avoimen aineiston ansiosta osaamiseni tunnetaan nyt paremmin, mikä on luonut mahdollisuuksia kasvaa asiantuntijana. Olen saavuttanut aivan uusia yleisöjä ja löytänyt uusia kontakteja. Koen myös, että voin ottaa vaikuttavuuden saralla seuraavat askeleet nyt, kun aiempien luentomateriaalieni aineistot on avattu. On tullut tilaa uusille näkökulmille. Samalla luentojen tekeminen on helpottunut, sillä – kuten kuka tahansa opettaja – voin käyttää kurssia oppimateriaalina.

Oman osaamisen jakaminen avoimesti ei siis ollut itsestäänselvä mutta hyvä päätös.

Kaikille avoin ja maksuton Tutkijan verkkokurssi tutkimuksen vaikuttavuudesta avattiin keväällä 2024. Vuorovaikutuksen väylä on nyt avoinna, ja ajan saatossa näemme, miten tekemäämme työtä hyödynnetään, ja mihin se vaikuttaa. Auttaako kurssi tutkijoita hahmottamaan, mistä vaikuttavuudessa on kyse? Helpottaako se tutkimukseen ja vuorovaikutukseen liittyvien valintojen tekemistä? Auttaako se tunnistamaan olennaiset yleisöt ja vähemmän ilmeisen vaikuttavuuden? Tarjoaako se aihepiirin opettajille helposti hyödynnettävää materiaalia?

Ja etenkin, teemmekö jatkokurssin tai tekeekö joku muu? Vai teemmekö sen yhdessä?

Laura Valkeasuo

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden tutkimuksen johdon tuen tiimissä vastuualueenaan muun muassa tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Tutkijan verkkokurssi tutkimuksen vaikuttavuudesta on opiskeltavissa ja hyödynnettävissä kaikille avoimella DigiCampus-alustalla. Kurssi löytyy myös englanniksi nimellä Researher’s online course on research impact. Kurssin lisenssi CC BY-NC 4.0 sallii sen monipuolisen hyödyntämisen muussa kuin kaupallisessa toiminnassa. Kurssin on toteuttanut Helsingin yliopisto yhteistyössä Suomalaisen Tiedeakatemian kanssa. Tekijät: Laura Valkeasuo, Iiris Koivulehto, Reetta Muhonen, Anssi Mälkki ja Inka Nokso-Koivisto (Ixir-verkkokurssit Oy), ©2024 Helsingin yliopisto.

Julkaisun tiedot: 10/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967