Miten vaikuttavuus näkyy tutkijan uran eri vaiheissa?

Maanantaina 16.9.2024 julkaistiin Vau, mikä vaikutus! – podcastin kolmannen tuotantokauden toinen jakso. Kanssamme oli juttelemassa Turun yliopiston professori ja tutkimuksesta ja tutkimuksen edellytyksistä vastaava vararehtori Kalle-Antti Suominen siitä, minkälaisia vaikutuksia tutkijantyön monimuotoistumisella on tutkijoiden urakehitykseen yliopistomaailmassa. Jakson voit kuunnella täällä.

Tutkijanura on monelle houkutteleva vaihtoehto, mutta urapolkuun liittyy tänä päivänä erilaisia haasteita, jotka vaikuttavat merkittävästi siihen minkälaiseksi tutkijanura tulevaisuudessa muotoutuu. Erityisesti tukijanuriin vaikuttaa se, että tohtorintutkinnon suorittaneiden määrä on Suomen tasolla kasvanut tasaisesti viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana noin 550:stä aina lähemmäs 2000 tutkinnon suorittaneeseen. Tutkijoiden määrää kasvattaa osaltaan työperäinen maahanmuutto, joten tänä päivänä kilpailu akateemisista tutkijan positioista on kovaa, koska tutkijankoulutuksen saaneita ihmisiä on Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tutkijoiden tulee siis kyetä myös suuntautumaan akateemisen maailman ulkopuolelle, yrityksiin ja julkiselle sektorille. Lisäksi tutkijoilta vaaditaan yhä enemmän entistä monipuolisempia taitoja. Tiedeyhteisön etu on, että lahjakkaat tutkijat luovat tieteellisiä saavutuksia ja luovat niistä käytännön sovelluksia yhteiskunnan hyödyksi, mutta on tärkeää tunnistaa urien moninaisuus ja lisättävä toimivia urapolkuja. Siksi tutkijanuran eri vaiheissa tulee arvioida mitä kaikkea tutkijan osaamiseen kuuluu ja miten se huomioidaan tutkijan ansioiden esille tuomisessa ja arvioinnissa.

Tutkijanurat ovat muutoksessa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin ja osana tutkijanurien kehittämistä Euroopan unionin komissio julkisti vuonna 2023 ResearchComp viitekehyksen. Viitekehyksessä tuodaan esille, mitä kaikkea tutkijan olisi hyvä osata ja siinä on seitsemän eri osa-aluetta, joista tutkimuksen teko on taito, johon kaikki perustuu. Tutkimuksen teko on kehyksessä kuitenkin vain yksi seitsemästä osa-alueesta ja sen rinnalle on nostettu muita tutkijalle tärkeitä taitoja, kuten tutkimuksen johtaminen, vaikuttavuuden edistäminen, vuorovaikutustaidot, erilaisten työvälineiden hallinta ja itsensä kehittäminen sekä kognitiiviset taidot. ResearchComp siis nostaa esille sellaisia asioita, jotka tutkijan työssä ovat keskeisiä, mutta joiden painoarvo tutkijanuran eri vaiheissa vaihtelee. Viimekädessä kuitenkin tutkijanuran loppupuolella kaikki viitekehyksessä esitetyt osa-alueet pitäisi jollakin tavalla olla hallussa.

Tutkijalle on tärkeää heti uran alkuvaiheesta lähtien löytää oma tutkijan identiteettinsä, jolla erottautua muista tunnistamalla omasta tutkimuksestaan esimerkiksi sellaisen näkökulman, joka ei ole vielä loppuun kulutettu. Näkyvyys on erityisen tärkeää tutkijalle kaikissa uravaiheissa ja tärkeää olisikin olla esillä myös muuallakin, kuin vain akateemisessa tiedeyhteisössä. Tutkijoiden ei siis tulisi piiloutua omiin kammioihinsa, vaan tuoda tutkimustaan esille ja muiden saavutettavaksi useissa eri kanavissa. Tutkijoiden kannattaa siksi laajasti tehdä ja kokeilla erilaisia asioita, koska vaikuttavuustyön syy-seuraussuhteet eivät ole aina ilmiselviä, ja on vaikeaa tietää millä tavoin on mahdollista saada vaikutusta aikaiseksi. Samoin kuin tutkimuksenkaan puolella ei voida aina ennakoida mikä tulevaisuudessa saattaa olla merkittävää.

Kuuntele jaksosta minkälaisen urapolun professori Kalle-Antti Suominen on luonut ja mitä hän ajattelee tutkijanurien kehityskulusta!

Laura Niemi ja Outi Nurmela

Kirjoittajat työskentelevät kehittämisasiantuntijoina Turun yliopiston Tutkimuspalvelut-yksikössä.

Julkaisun tiedot: 12/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967