Työkaluja vaikuttavuuden työkalupakkiin

Miten varmistat, että tutkimuksesi jättää jälkensä? Vaikuttavuus on keskeistä, ja oikeilla työkaluilla voit tehostaa tutkimuksesi yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tässä blogikirjoituksessa esittelen työkaluja ja keinoja, jotka auttavat sinua vaikuttavuustyössä tehdessä.

3 vinkkiä vaikuttavuuden parantamiseen

1. Suunnittele vaikuttavuus jo ideointivaiheessa – ja varaudu muokkaamaan suunnitelmia
2. Hyödynnä yhteistyön voimaa
3. Käytä vaikuttavuustyön tukena saatavilla olevia oppaita ja työkaluja

Tee suunnitelma ja ole valmis muokkaamaan sitä

Vaikuttavuutta kannattaa miettiä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Sidosryhmien ja mahdollisten yhteistyökumppanien tunnistaminen voi tuoda uusia näkökulmia itse tutkimukseen ja sen toteutukseen.

Sidosryhmien hahmottamista helpottaa, jos asiaa ajattelee siitä näkökulmasta, kenelle hankkeessa tehtävä tutkimus olisi tärkeää. Jokaisella hankkeella on eri sidosryhmät, ja parhaassa tapauksessa yhteistyö voidaan suunnitella jo hakemusvaiheessa, jolloin sen käynnistäminen on sujuvaa heti hankkeen alkaessa.

Vaikuttavuussuunnitelma on mielestäni kuin kannustava ohje. Jos jokin suunnitelmassa mainittu toimenpide tai sidosryhmä jää vähälle huomiolle, suunnitelma voi muistuttaa laajentamaan vaikuttavuustyötä tähän suuntaan. Toisaalta suunnitelmaa tulee olla valmis päivittämään hankkeen edetessä, kun opitaan enemmän siitä, mikä toimii ja mikä ei.

Yhteistyö voi vahvistaa vaikuttavuutta

Keväällä 2024 järjestämässäni vaikuttavuuskoulutuksessa yksi keskeisistä viesteistä oli, että vaikuttavuustyötä kannattaa tehdä yhdessä muiden kanssa. Yhteistyö vaatii vaivannäköä, mutta se tehostaa viestin välittymistä.

Tutkimushanke on luonteva yhteistyön alusta, ja saman aiheen ympärillä voi hyödyntää eri ihmisten vahvuuksia vaikuttavuustyössä. Jos tutkimus kuuluu johonkin tutkimusohjelmaan, ohjelma on luonteva alusta yhteistyölle muiden kanssa. Esimerkiksi Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa tutkimusta ohjelmittain, ja lisäksi Suomen Akatemialla on erilaisia akatemiaohjelmia. Yhteistyön alustana voivat toimia myös alan lippulaivat, yliopiston temaattiset painopisteet, kansalliset verkostot tai tiedekunnat.

Vaikuttavuutta koskevassa keskustelussa tulee vahvasti esiin se, että vaikuttavuustyö on siirtynyt perinteisestä yksisuuntaisesta tulosten tiedottamisesta yhteiskehittämisen suuntaan. Yhteiskehittämisessä vuoropuhelua sidosryhmien ja käyttäjien kanssa käydään jo tutkimuksen aikana. Itselläni on hyviä kokemuksia vuorovaikutusvastaavan roolissa yhteistyöstä STN DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeiden kanssa. Yhteistyöllä pystyimme tekemään vaikuttavampaa työtä kuin olisimme yksittäisinä hankkeina tehneet.

Avoimesti saatavilla olevat koulutukset ja materiaalit

Oman vaikuttavuustyön linjan löytäminen voi tuntua aluksi hankalalta, mutta onneksi tarjolla on erinomaisia tukimateriaaleja. Keväällä 2024 julkaistiin useita avoimesti saatavilla olevia oppaita ja kursseja tutkijan vaikuttavuuden tueksi.

• Helsingin yliopiston Tutkijan verkkokurssi tutkimuksen vaikuttavuudesta perehdyttää vaikuttavuuteen sekä käytännössä että myös teoreettisemmalla tasolla. Kurssi on jaettu osioihin, ja jokaisen osion lopussa on lähteet ja lisälukemisto.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja INVEST lippulaiva ovat tehneet kurssin Tieteellisenä asiantuntijana poliittisessa päätöksenteossa. Kurssi keskittyy nimenomaan asiantuntijatehtävän tukemiseen, ja antaa erinomaisia käytännöllisiä ohjeita esimerkiksi asiantuntijalausunnon antamiseen.
• Suomalainen Tiedeakatemia on julkaissut sekä Tutkijan käsikirjan että erillisen Tieteestä päätöksentekoon -kurssimateriaalin. Nämä ovat erinomaisia perusteoksia. Tutkijan käsikirja ohjaa pohtimaan oman tutkimuksen, työskentelytavan ja persoonan kannalta parhaita tapoja vaikuttavuustyöhön. Kurssimateriaalissa muistutetaan, ettei tutkijaa ole tarkoitus painostaa tekemään koko ajan enemmän työtä, vaan materiaali opastaa tekemään strategisia valintoja siitä, mihin vaikuttamistyöhön panostaa.

Mainituissa oppaissa ja kursseissa on pohdintatehtäviä ja täydennettävää materiaalia, joiden avulla omaa vaikuttavuustyötä voi kehittää. Tehokas tapa pohtia vaikuttavuutta olisi käydä kurssi yhdessä kollegan kanssa, keskustella sen herättämistä ajatuksista ja pyytää palautetta tehtävistä.

Vaikuttavuusosaamista voi olla vaikea sanoittaa, mutta apua löytyy esimerkiksi EU:n osaamiskehyksestä. Se auttaa jäsentämään vaikuttavuusosaamista, ja voi myös tarjota uusia näkökulmia vaikuttavuustyön kehittämiseen.

Olen kirjoittanut tiivistettyjä arvioita eri vaikuttavuusoppaista ja -sivustoista LinkedIn-tililleni. Seuraa minua LinkedInissä tai ota yhteyttä, jos haluat keskustella aiheesta. Minulla on vielä monta kiinnostavaa vaikuttavuusaiheista sivustoa jonossa, mutta otan mielelläni vastaan myös uusia vinkkejä!

Tutustu lisää:

Mari Leino LinkedInissä: www.linkedin.com/in/mleino

Helsingin yliopisto: Tutkijan verkkokurssi tutkimuksen vaikuttavuudesta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/koulutus-ja-oppiminen/uusi-verkkokurssi-tarjoaa-tehokkaita-tyokaluja-tutkimuksen-vaikuttavuuden-lisaamiseen

eOppiva, INVEST -tutkimuskeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tieteellisenä asiantuntijana poliittisessa päätöksenteossa: https://www.eoppiva.fi/koulutukset/tieteellisena-asiantuntijana-poliittisessa-paatoksenteossa/

Suomalainen Tiedeakatemia: Kurssimateriaali – Tieteestä päätöksentekoon https://acadsci.fi/kurssisisalto/

Suomalainen Tiedeakatemia (2024): Yhteiskunnallisen vaikuttamisen avaimet: Tutkijan käsikirja https://acadsci.fi/julkaisut/tutkijan-kasikirja/ European Commission: Competence framework for ’innovative policymaking’ https://knowledge4policy.ec.europa.eu/visualisation/competence-framework-innovative-policymaking_en

Lopuksi

Toivon, että vaikuttavuus nähtäisiin mahdollisuutena eikä pakkopullana. Vaikuttavuustyö voi olla juuri se elementti, joka herättää tutkimuksen eloon yhteiskunnassa – tavalla tai toisella.

Mari Leino

Kirjoittaja työskentelee tiedeasiantuntijana Suomen Akatemian vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikössä EU:n elpymis- ja palautumisrahoitusta hallinnoivassa RRF-tiimissä. Ennen Suomen Akatemiaa Mari on työskennellyt Turun yliopistossa tutkimuksen vaikuttavuuden, tutkimushallinnon ja kansainvälisyyden parissa, mm. INVEST-lippulaivassa.

Julkaisun tiedot: 13/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967