Keitä me tiedevälittäjät olemme?

Olin mukana Vau, mikä vaikutus! -podcastissa keskustelemassa tiedevälittämisestä. Tiedevälittämisessä edistetään tutkitun tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa sekä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden välistä sujuvaa vuoropuhelua. Tämä edistäminen ei tietenkään tapahdu itsestään vaan vaatii aktiivista toimintaa ja tekijöitä – meitä tiedevälittäjiä.

Keitä me tiedevälittäjät sitten olemme? Oman kokemukseni mukaan aika hajanainen joukko asiantuntijoita hyvin erilaisissa rooleissa ja erityyppisissä organisaatioissa. Tiedevälittäjä voi olla tutkija, joka pyrkii edistämään tutkimuksen vaikuttavuutta tavalla tai toisella. Tai ministeriön virkahenkilö, joka välittää tutkimustietoa päätöksentekoon. Suomalaisen Tiedeakatemian tiedevälittäjien taustat vaihtelevat toimittajasta, konsulttiin ja vuorovaikutusasiantuntijoihin. 

Tieteen ja päätöksenteon rajapinnassa toimivia tiedevälittäjiä näyttäisi olevan kasvava ja moninainen joukko, mikä näkyy Suomalaisen Tiedeakatemian ylläpitämässä tiedevälittäjien verkostossa. Olemme ylläpitäneet verkostoa jo useamman vuoden ajan, ja verkosto on laajentunut, kun kasvava joukko asiantuntijoita on tunnistanut oman työnsä liittyvän olennaisesti tiedevälittämiseen.

Ryhmän jäsenet toimivat hyvin erilaisissa rooleissa. Tiedevälittäjiä työskentelee esimerkiksi yliopistoissa ja säätiöissä vaikuttavuusteemojen parissa, STN-hankkeissa vuorovaikutusasiantuntijoina, tiedepaneelien sihteeristöissä sekä ministeriöissä tutkimustoiminnan erityisasiantuntijoina.

On ymmärrettävää, että tiedevälittäjien joukko voi tuntua hajanaiselta ja laajalta. Ammattinimekekin on vielä varsin uusi. Esimerkiksi alkusyksystä Belgiassa järjestetyssä kansainvälisessä työpajassa englanninkielistä titteliäni knowledge broker (tiedevälittäjä) ihmeteltiin ja jopa ihailtiin. Kansainvälisestikin näyttäisi, että täysipäiväinen toiminen tiedevälittäjänä on vielä melko harvinaista.

Tiedevälittäjäksi ei myöskään ole mitään suoraa koulutuslinjaa tai urapolkua. Monia tuntuu yhdistävän halu parantaa tutkitun tiedon vaikuttavuutta myönteisen yhteiskunnallisen kehityksen aikaansaamiseksi. Tiedevälittäjinä saatamme yhteen tiedon tarvitsijoita ja sen hyödyntäjien ja siten mahdollistamme tietopohjaisen päätöksenteon toteutumista. Suomalaisessa Tiedeakatemiassa tämä tapahtuu esimerkiksi Tiedesparraus-konseptin muodossa.

Oma tiedevälittäjän identiteettini sai alkunsa, kun työskentelin Helsingin yliopistossa kestävyystieteen vaikuttavuuden parissa, erityisesti Kestävyyspaneelin sihteeristössä. En siis varsinaisesti hakeutunut tiedevälittäjäksi vaan ajauduin kasvattamaan tiedevälittämisosaamistani osin sattumalta ja kiinnostuksesta tieteen vaikuttavuuden edistämiseen. Haluan työskennellä sen eteen, että paras mahdollinen tutkittu tieto on päätöksentekijöiden saatavilla ja tukemassa heidän työtään.

Tiedevälittämisen asiantuntijoita toimii hajanaisesti eri organisaatioissa ja niiden yksiköissä. Tämän moninaisuuden voi nähdä rikkautena, mutta toisaalta se asettaa haasteen siitä, että moni voi kokea omassa arjen työssään jäävänsä hieman yksin. Myös tiedevälittäjien verkosto syntyi tunnistamastamme tarpeesta tietynlaiselle vertaistukiryhmälle, jossa eri organisaatioissa toimivat tiedevälittäjät voivat jakaa oppeja ja parhaita käytäntöjään toisille. Tästä verkosto onkin saanut jäseniltään paljon kiitosta. Sitä on kuvattu muun muassa sanoilla ”ammatillinen koti” ja ”oma jengi”.

Vertaistuen lisäksi tiedevälittäjien työn tueksi tarvittaisiin mielestäni laajempaa keskustelua siitä, millaisia taitoja ja osaamista tiedevälittäjiltä vaaditaan ja tarvitaan. Paljon on puhuttu siitä, että tutkijoiden vaikuttavuusosaamista tulee kehittää. Toisaalta tutkijan työ on itsessään jo vaativaa, eikä tutkimustiedon välittämistä ole järkevää sälyttää yksin heidän harteilleen. Meidän tiedevälittäjien tehtävänä on tukea tutkitun tiedon vaikuttavuuden edistämistä. Ammattitaitoiset tiedevälittäjät siis hyödyttävät ja tukevat tutkijoita tässä paineiden ristiaallokossa. Siksi olisikin tärkeää, että tutkijoiden keskeisten vaikuttavuustaitojen lisäksi keskustelussa huomioitaisiin tiedevälittäjien osaaminen ja taidot.

Omassa työssäni tunnistan seuraavien taitojen olevan olennaisia:

  • Vuorovaikutustaidot: on kyettävä ymmärtämään ja tulkkaamaan hyvin erilaisten ihmisten ajatuksia ja yhdistelemään niitä
  • Fasilitointitaidot: vuorovaikutuksellisissa tilanteissa on pystyttävä tuomaan tutkijoita ja päätöksentekijöitä yhteen keskustelemaan ja luomaan jaettua ymmärrystä
  • Tuntemus tutkijan työstä: ymmärrys tutkimusprosesseista, aikatauluista ja tutkijoiden työhön kohdistuvista paineista
  • Ymmärrys päätöksentekijän työstä: ymmärrys poliittisista prosesseista, aikatauluista ja päätöksenteon monimutkaisuudesta sekä esimerkiksi virkavalmistelun ja poliittisen ohjauksen välisestä suhteesta
  • Kyky tarkentaa tietotarvetta: taito ymmärtää, mitä tietoa tiedon tarvitsija tarvitsee, jäsentää sitä ja tunnistaa keskeisimmät kysymykset
  • Kyky sisäistää ja kiteyttää ydinviestejä: taito tiivistää monimutkainen tutkimustieto selkeiksi ja yleistajuisiksi ydinviesteiksi

Nämä taidot kehittyvät kokemuksen myötä, mutta niiden tunnistaminen ja yhteinen keskustelu osaamisvaatimuksista voisi tukea olennaisesti tiedevälittäjien työtä ja oman ammatti-identiteetin kehittymistä.

Nykyisten osaamistarpeiden lisäksi on tärkeää pohtia, millaista tiedevälittäjäosaamista tarvitsemme tulevaisuudessa. Miten esimerkiksi tekoälyn kehitys vaikuttaa tiedevälittäjien työhön? Entä miten vastaamme yhä monitahoisempiin ja viheliäisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaativat entistä tiiviimpää vuoropuhelua tutkimuksen ja päätöksenteon välillä?

Tässä keskustelussa on tärkeää kuulla niin kokeneita tekijöitä kuin alalle vasta tulleita – ja erityisesti niitä tutkijoita ja päättäjiä, joiden työtä me tiedevälittäjät pyrimme tukemaan.

Linda Lammensalo

Kirjoittajana on Suomalaisen Tiedeakatemian tiedevälittämiseen erikoistunut asiantuntija. Työssään Lammensalo vastaa erityisesti Tiedeakatemian tutkijoiden ja päättäjien välisen vuorovaikutuksellisten konseptien, kuten Tiedesparrauksen kehittämisestä. 

Lisätietoja: https://acadsci.fi/tiede-ja-paatoksenteko/

Julkaisun tiedot: 15/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967