Kun toimittaja kysyy, humanistin kannattaa vastata

Media on tärkeä paikka vaikuttaa. Asiantuntija voi tuoda julkiseen keskusteluun faktoja, jotka laajentavat näkökulmaa ja synnyttävät uusia oivalluksia.

Asiantuntijana tutkijan asema on vahva, sillä hän pystyy perustamaan kantansa tutkittuun tietoon.

Kun media kiinnostuu ja toimittaja kysyy, tutkijan kannattaa vastata. Vielä vaikuttavampaa on, jos tieteentekijä rohkaistuu itse tuomaan päivänpolttavaan keskusteluun aiheita, joista nyt ei lainkaan puhuta.

Sillä on merkitystä, kenen ääni mediassa kuuluu

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kenen tutkimukset, keiden mielipiteet, mitkä faktat ja millaiset perustelut vaikuttavat siihen, mitä yhteiskunnassa pidetään tärkeänä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta sillä on merkitystä, kenen ääni mediassa kuuluu.

Tutkijoilla on nykyisin osallistumiskanavia enemmän kuin koskaan. Sekä perinteisen uutismedian että sosiaalisen median kautta voi saada näkyviin uutta tietoa ja erilaisia tulkintoja, jotka vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekijöihin.

Humanistinen tutkimus tuo usein esiin historiallisen perspektiivin. Humanistit ovat erinomaisia analysoimaan ajankohtaisia ilmiöitä ja kuvaamaan niiden taustoja. Humanistinen tarkastelu voisi avata jotakin uutta myös vaikkapa keskusteluun hyvinvointivaltiosta.

Kun pohjana on syvä ymmärrys kulttuurisista ilmiöistä ja yhteiskunnallisista rakenteista, taloustarkasteluun voidaan löytää jotakin enemmän kuin pelkkiä hintoja vertailemalla ja kustannuksia laskemalla.

Kriittinen tarkastelu on tarpeen, kun kehitetään uutta ja synnytetään innovaatioita.

Julkiseen keskusteluun osallistuminen vaatii aktiivisuutta

Nykyään oivalletaan, että oman tutkimuksen ja tutkimusalan olisi syytä näkyä mediassa. Päätöksentekijät voivat noteerata asiantuntevasti argumentoivan tutkijan ja kutsua hänet kuultavaksi.

Tiedettä rahoittavat säätiöt ovat kiinnostuneita vaikuttavuudesta ja toivovat, että niiden tukemilla projekteilla on tehoa. Jos yksittäinen ansioitunut tutkija tai menestynyt tutkimusryhmä on esillä julkisuudessa, ala voi saada myös yliopiston sisällä lisää painoarvoa ja resursseja.

Yhteiskunnalliseen debattiin osallistuminen on vaativaa vihapuheen leimaamassa, kiihtyvän polarisaation maailmassa. Humanistinen tutkimus kantaa laajan sivistyksen sisältöä, ja juuri nyt sivistynyt kommentointi olisi enemmän kuin paikallaan.

Siksi humanistien kannattaisi sinnikkäästi tuoda poliittiseen, talous- ja teknologiapainotteiseen keskusteluun puheenvuoroja, joiden kovana ytimenä on sivistys.

Jos haluaa vaikuttaa, oma tila pitää ottaa.

Riitta Monto

Kirjoittaja on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori ja toimittaja, joka on tehnyt pitkän uran mediassa, viimeksi Turun Sanomien päätoimittajana. Humanisti vastaa -podcastissa hän kysyy ajankohtaisia ja humanistitutkijat vastaavat.

Julkaisun tiedot: 9/2024, Open Up!-blogi, ISSN 2814-8967