Kirjajulkkareiden juhlintaa
Maanantaina 23.3.2026 Turussa paistoi aurinko ja yliopistolla juhlittiin Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus: Menetelmiä ja käytäntöjä (SKS, 2026) -kirjaa. Tämä lajissaan ensimmäinen suomenkielinen teos kokoaa yhteen monialaisia teoreettisia ja menetelmällisiä näkökulmia kirjallisuuden ja lukemisen empiiriseen tutkimukseen.
Monikriisin varjossa -hankkeen tutkija Kaiju Harinen on yksi kirjan toimittajista ja kirjoittajista (ks. alla). Hänen kehittämäänsä lukupiirimenetelmää hyödynnetään myös tässä tutkimusprojektissa.
Kuvassa kippistävät kaikki kirjan toimittajat: (vasemmalta) Roosa Suomalainen, Anna Ovaska, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Olli Löytty ja Toni Lahtinen. Kuva: Matilda Kirvelä.
SELMA -keskuksen ja Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikön yhteistyössä järjestämässä julkaisutilaisuudessa Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus-teoksen sisältöä esiteltiin ja avattiin yleisölle samaisessa Arcanumin salissa, josta koko kirjan kirjoittamisen ajatus lähti liikkeelle.
Kolme vuotta sitten Kaiju Harinen ja Eevastiina Kinnunen järjestivät KTS-päivillä (Kirjallisuudentutkijain seura) paneelikeskustelun otsikolla: Miten tutkia lukukokemuksia? Paneelikeskustelu lukemistutkimuksen nykysuunnista. Paneelin innoittamana Olli Löytty otti yhteyttä muihin kirjallisuudentutkijoihin ja alunperin “pieneksi metodikirjaksi” nimetty projekti paisui monialaiseksi, noin 400 sivua sisältäväksi teokseksi.
Käytännönläheinen teos esittelee keskenään hyvin erilaisia teoreettisia ja menetelmällisiä tapoja tehdä empiiristä kirjallisuuden ja lukemisen tutkimusta. Kirjassa kerrotaan esimerkiksi miten lukijan silmänliikerekisteröintejä voidaan hyödyntää psykologisessa lukemisen tutkimuksessa tai miten refleksiivistä temaattista analyysiä sovelletaan kerronnallisen lääketieteen lukupiiritutkimuksessa. Kirjaa lukemalla selviää myös miten autoetnografiaa, fokusryhmähaastatteluja, kyselyjä tai lukupiirejä voi soveltaa kirjallisuuden- ja lukemisen tutkimukseen.
Julkistamistilaisuudessa järjestettiin kaksi paneelikeskustelua. Ensimmäisessä palattiin perusasioihin ja pohdittiin, kuka on lukija ja mitä lukeminen on. Lukemisesta ja lukemisen tutkimuksen mahdollisuuksista keskusteltiin varsin monitieteisistä näkökulmista.
Viola Parente-Čapková lähestyi lukemista filologisen lähilukemisen sekä ensikielisten ja ei-ensikielisten lukijoiden näkökulmasta, Toni Lahtinen puolestaan korosti lukemista kommunikointina, jossa uskalletaan rikkoa normatiivisia lukemisen tapoja, kuten kokeellisessa runoudessa. Esko Suoranta kertoi digitaalisiin alustoihin perustuvasta lukemistutkimuksesta, jossa lukija nähdään kirjallisuuden kuluttajana. Tällöin lukemista ja siihen liittyviä kognitiivisia prosesseja voidaan tarkastella esimerkiksi lukualustojen tarjoaman kirjallisuuden saatavuuden näkökulmasta. Riie Heikkilä toi keskusteluun yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Hän korosti lukemista yhteiskunnallisena resurssina ja sosiaalisesta kontekstista riippuvaisena kulttuurisena käytäntönä, joka on hänen mukaansa nykyaikana enenevässä määrin etuoikeus.
Paneelikeskustelua lukijuudesta vetivät kirjan ensimmäinen toimittaja Anna Ovaska ja Roosa Suomalainen. Kuvassa vasemmalta Roosa Suomalainen, Riie Heikkilä, Esko Suoranta, Toni Lahtinen, Viola Parente-Čapková ja Anna Ovaska. Kuva: Liisa Merivuori.
Toisessa paneelikeskustelussa panelistit jakoivat kokemuksen (ellei kantapään) kautta opittuja toimivia tutkimuskäytäntöjä tai opittuja läksyjä. Keskustelussa pohdittiin myös empiiriseen tutkimukseen ja aineiston arkistointiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Mika Hallila kertoi miettineensä perusteellisesti tutkimuksensa eettisiä kysymyksiä itsemurhaa autoetnografisesta näkökulmasta käsittelevässä tutkimuksessaan. Riitta Jytilä nosti esiin tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin yleistymisen myös humanistisissa tieteissä. Hän tarkasteli esimerkiksi tietosuojaan liittyvien periaatteiden keskeneräisyyttä ja pohti niiden soveltuvuutta humanistiseen tutkimukseen.
Nyt ihmisiin kohdistuvaa empriiristä kirjalisuudentutkimusta ja lukemisen tutkimusta suunnittelevat tutkijat voivat saada tähän vinkkejä Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus -teoksen Tutkimusetiikan käsitteitä ja ja käytäntöjä -tietolaatikosta (Ovaska, Anna, Eevastiina Kinnunen, Kaiju Harinen & Olli Löytty 2026, 33–43).
Kuvassa vasemmalta panelistit Olli Löytty, Elina Renko, Riitta Jytilä, Katri Kivilaakso ja Mika Hallila sekä puheenjohtajat Kaiju Harinen ja Eevastiina Kinnunen. Kuva: Siru Kainulainen.
Teos on avoimesti luettavissa tästä linkistä. Kirja on myös myynnissä kirjakaupoissa sekä tilattavissa SKS:n verkkokaupasta.
Harinen, Kaiju & Anna Ovaska. 2026. “Aktivistisen ja sitoutuneen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimuksen mahdollisuuksista.” Ovaska, Anna, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty, ja Roosa Suomalainen (toim.). Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus: Menetelmiä ja käytäntöjä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 265-295. https://doi.org/10.21435/tl.304.
Jytilä, Riitta, Eevastiina Kinnunen, Kaiju Harinen, Elise Nykänen & Viola Parente-Čapková. 2026. “Turvallinen paikka lukea ja keskustella. Lukupiiritutkimuksen eettisiä kysymyksiä.” Ovaska, Anna, Kaiju Harinen, Eevastiina Kinnunen, Toni Lahtinen, Olli Löytty, ja Roosa Suomalainen (toim.). Empiirinen kirjallisuuden ja lukemisen tutkimus: Menetelmiä ja käytäntöjä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 225-236. https://doi.org/10.21435/tl.304.