Osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus koulutuksessa
– mietteitä vuoden 2024 Kasvatustieteen päiviltä
Vuoden 2024 kansalliset Kasvatustieteen päivät järjestettiin marraskuussa Turussa. Jari-myrskystä ja lumikinoksista huolimatta reilu 600 osallistujaa ympäri Suomen saapui lumipeitteen saaneeseen Turkuun. Minulle vasta-alkaneelle väitöskirjatutkijalle kyseessä oli ensimmäinen tämän kokoluokan tiedetapahtuma, jota odotin innolla ja hyvällä kutkuttavalla jännityksellä.
Päivien teemana toimi osallisuus, yhdenvertaisuus ja ylirajaisuus, mikä puhutteli hankkeemme työryhmää erityisesti maaseudun koululaisen näkökulmasta. Miten tulevaisuuden Suomessa voidaan taata yhdenvertainen kouluarki myös maaseudulle, missä jo nyt kamppaillaan harvenevan kouluverkoston tuomien seurausten kanssa? Onko tasa-arvoon perustuva yhtenäinen peruskoulujärjestelmä vain korulause irrallaan todellisuudestaan?
Edellä mainitut pohdinnat kannustivat minua, Suvia ja Annukkaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen keinoin tutustumaan aiempaan maaseudun kouluarkea kokevaan tutkimukseen. Halusimme selvittää, mitä aiheesta jo tiedetään, ja mitä aiempien tulosten perusteella voidaan sanoa maaseutu- ja kaupunkikoululaisen yhdenvertaisesta kouluarjesta. Tiedonhaun varhaisessa vaiheessa kuitenkin selvisi, että oppilaita koskeva tutkimus on varsin vähäistä, minkä johdosta laajensimme kohderyhmää myös koulun henkilökuntaan ja koulua ympäröivään yhteisöön.
Lopulliseen analysoitavaan aineistoon päätyi 25 tieteellistä artikkelia tai tutkimusraporttia. Menetelmällisesti kaksi kolmasosaa edusti laadullisia tutkimuksia, ja maantieteellisesti Pohjola ja Britit olivat yliedustettuina. Aineiston pirstaleisuus saattaa kertoa valitsemiemme hakukielien (suomi, ruotsi ja englanti) vaikutuksesta. Toisaalta se myös vahvistaa sen, että ainakaan kansainväliselle yleisölle tarkoitettu materiaali on vähäistä. Mikäli aiheesta käydään tieteellistä keskustelua, tapahtuu se kansallisella tasolla meidän taitamiemme kielien ulkopuolella.
Alustavien tulosten mukaan aineistosta voidaan erottaa kolme tulosryhmää: maaseudun voimavaroja korostava kouluarki, “normista” poikkeava kouluarki ja eriarvoisuudesta kumpuava kouluarki. Voimavaroihin liitetään luonnonläheisyys, turvallisuuden tunne ja yhteisöllisyys, joiden painoarvoa erityisesti oppilaat korostavat. “Normista” poikkeava kouluarki saa tutkimuksia keskittymään erityisesti yhdysluokkapedagogiikan ratkaisuihin ja niiden vaikutuksiin. Puolestaan eriarvoisuudesta kumpuavat tutkimustulokset korostavat, miten esimerkiksi pitkät koulumatkat ja vähäiset koulutusmahdollisuudet asetavat maaseudun lapsia ja nuoria eriarvoiseen asemaan verrattuna kaupunkialueiden koululaisiin.
Koulu ja eriarvoisuus -työryhmässä pitämämme esitys poiki monipuolisia kehitysideoita katsauksemme laajentamiselle. Koska aineisto oli tutkimustyön tässä vaiheessa maantieteellisesti hyvin vinoutunut, voisi olla hedelmällisempää valita tarkasteluun ainoastaan Pohjoismaat, jotka kaikki kulkevat historiallisesti toisiinsa verraten melko samanlaisen polun hyvinvointivaltioiksi. Myös käyttämämme hakulausekkeet saattavat vaatia vielä kehittämistä, uskallan jopa toivoa, että laajennamme hakukieliä myös norjaan, tanskaan ja islantiin, jotta kyseisten valtioiden kansallinen tutkimus tulisi myös edustetuksi. Tutkimustyö siis jatkuu, ja odotan innolla, miten alustavat tulokset kehittyvät prosessin aikana.
Päivät tarjosivat uudenlaisia avauksia ymmärtää suomalaisen koulumaailman ja kasvatuksen piirteitä. Mielenkiintoiset avaukset esimerkiksi ulkopuolisuuden kokemuksen (ostrakismin) vaikutuksista (Niina Junttila, UTU), kerronnallisuuden ja tarinallisuuden hyödyntämisestä osana tutkimusmenetelmiä (Anna Wallin, TAU) ja koulumaailman muutoksista osana opettajien ammattitaidon kehitystä (A. Lin Goodwin, Boston College) tarjosivat paljon pohdittavaa tulevaisuuden kasvatustieteen kehityssuunnista.
Virallisen ohjelman lisäksi lämpimät kohtaamiset uusien tuttavuuksien kanssa loivat innostavaa ilmapiiriä ja vahvistivat tunnetta siitä, että olen oikeassa paikassa.
Susanna Leppähaara,
väitöskirjatutkija
Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos
_____________________________________________________________________
Oletko käynyt koulua tai työskennellyt maaseudun pienessä koulussa Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa peruskouluaikana 1970 – 2000-luvuilla?
Osallistu tutkimukseemme, ja kerro koulumuistoistasi vuoden 2025 loppuun mennessä!
Kansikuva: Osmo Pykälä. 1970 – 1990. Aitomäen koulu. Kouvolan kaupunginmuseo.