Kyläkoulut muistoissa ja politiikassa
– esitelmä Nurmeksen kaupungin 50-vuotisluentosarjassa 13.11.2024
Alina Kuusisto kävi marraskuussa 2024 kertomassa nurmekselaisyleisölle kyläkoulukeskustelun vaiheista kaupungin 50-vuotisluentosarjan viimeisessä esitelmätilaisuudessa Kötsin museossa. Esityksessä käytiin läpi kyläkouluihin liittyvän keskustelun pitkää kaarta etenkin Pohjois-Karjalan ja Nurmeksen näkökulmista. Pääpaino oli 1960- ja 2000-lukujen välisessä ajassa ja kyläkoulukäsitteen politisoitumisessa. Nurmeksen kouluhistoria oli Alinalle jo ennestään sikäli tuttua, että hän oli ollut mukana kirjoittamassa vuonna 2023 ilmestynyttä teosta Nurmeksen historia. Vuodet 1910–2020. Siinä hän kirjoitti auki prosessia, jossa kaupungin kaikki 31 kyläkoulua lakkautettiin vuosina 1963–2008. Nykyisin Nurmeksen keskustassa on toiminnassa kaksi peruskoulun alakoulua.
Julkinen keskustelu kyläkouluista käynnistyi Pohjois-Karjalan suurimmassa sanomalehdessä Karjalaisessa 1960-luvun alkuvuosina. Lakkautuslistalla olivat silloin maakunnan pienimmät ja syrjäisimmät koulut, joista osa oli alun alkaenkin tarkoitettu väliaikaisiksi – Nurmeksessa sulkeutui 1960-luvun kuluessa lopullisesti yhdeksän kyläkoulua. Koulujen lakkauttaminen näyttäytyi julkisessa keskustelussa ”välttämättömänä pahana”, jolle ei ollut vaihtoehtoja muuttotappioista kärsivillä syrjäkylillä. Keskustelua sävytti myös tuloillaan ollut peruskoulu-uudistus. Kunnissa valmisteltiin kiivaasti koulusuunnitelmia ja tehtiin laskelmia tulevista oppilasmääristä ja kouluverkon laajuudesta.
Huoli kyläkoulujen kohtalosta ja syrjäkylien lasten koulunkäyntimahdollisuuksista kasvoi 1970-luvun alkuun tultaessa. Maaseudun koulunkäynnistä tuli tasa-arvokysymys, joka ainakin Pohjois-Karjalassa kytkeytyi vahvasti keskusteluun aluepolitiikasta ja kehitysalueista. Kritiikki kyläkouluverkoston nopeaa harvenemista kohtaan lisääntyi, myös valtiovallan taholla. Koulujen valtionavun alarajaa laskettiin 1970-luvulla kaksiopettajaisilla kouluilla 12 ja kolmiopettajaisilla kouluilla 35 oppilaaseen. Poliittinen tahto koulujen säilyttämiseen oli vahva, ja kunnat tekivät kilpaa asiaa koskevia periaatelinjauksia.
Ilmapiiri kyläkoulujen – ja maaseutukylien ylipäätään – ympärillä oli 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun lopulla aiempaa toiveikkaampi. Kylien asukkaat ja kylätoimikunnat aktivoituivat toimimaan asuinympäristönsä puolesta ja kuntien kouluvirastoissa etsittiin keinoja kyläkoulujen säilyttämiseksi. Nurmeksessakin lakkautettiin tänä aikana vain kaksi kyläkoulua. Nurmeksen ensimmäinen, valtakunnallistakin julkisuutta saanut koulusota käytiin 1970-luvun jälkipuolella Salmenkylän ja Pennasenvaaran koulujen yhdistämistä vastaan. Varsinainen koulutaisteluiden aika koitti kuitenkin 1990-luvulla, jolloin taloudellinen lama, valtionosuusjärjestelmän muutos ja uusliberalistiset talouspoliittiset virtaukset asettivat kyläkoulut toden teolla uhan alle. Nurmeksessakaan päätöksiä ei tehty enää koulukohtaisesti ja oppilasmäärän perusteella, vaan laajempina linjaratkaisuina. Tämä kiristi kylien välistä kilpailua ja kunnan viranomaisten ja kyläläisten välisiä vastakkainasetteluja. Prosessin lopputuloksena Nurmeksen ensimmäinen ja viimeinen kyläkoulu, Ylikylän koulu lakkautettiin vuonna 2008. Valtio oli kahta vuotta aikaisemmin lopettanut erityisen pienten koulujen tuen, mikä merkitsi lähtölaskentaa maaseudun pienten koulujen katoamiselle.
Kötsin museon pieni sali oli lähes täynnä kuulijoita eri puolilta Nurmesta ja keskustelua syntyi mukavasti. Sanomalehti Ylä-Karjala uutisoi tilaisuudesta 17.11.2024 otsikolla Nurmeksessa oli laaja kyläkouluverkosto – koulujen lakkautukset saivat 1970-luvulla myös valtakunnallista julkisuutta.
Alina Kuusisto,
hankkeen johtaja
Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
_________________________________________________
Oletko käynyt koulua tai työskennellyt maaseudun pienessä koulussa Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa peruskouluaikana 1970 – 2000-luvuilla?
Osallistu tutkimukseemme, ja kerro koulumuistoistasi vuoden 2025 loppuun mennessä!
Kansikuva: Lapsia mäkeä laskemassa välitunnilla Kuokkastenkosken koulun takapihalla syystalvella 1962. Nurmeksen museo.