Maaseutumatkalla MUA-päivillä 27. – 28.8.2025
Tutkimusryhmämme osallistui elokuun lopulla Pirjon, Susannan ja Alinan voimin Kuortaneen urheiluopistolla järjestettyyn kaksipäiväiseen Maaseutututkijatapaamiseen (tuttavallisemmin MUA-päivät). Olimme sekä puheenjohtajien että alustajien roolissa mukana työryhmässä Maaseudun marginaalit ennen nyt ja tulevaisuudessa. Työryhmä oli jaettu kahteen sessioon, joissa oli osallistujia yhteensä 42. Työryhmän ideoijana toimi yliopistonlehtori Anni Rannikko Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta.
Työryhmän esityksissä käsiteltiin maaseudun marginaaleja hyvin erilaisista näkökulmista aina sateenkaarevien elämästä maaseudulla emäntäpuheen muutokseen ja maaseudun asukkaiden terveyteen ja pärjäämiseen liittyviin kokemuksiin. Susannan esityksen aiheena oli muistelukävelyn mahdollisuudet kokemushistoriallisessa tutkimuksessa. Pirjon ja Alinan yhteisessä esityksessä puolestaan avattiin Pohjois-Karjalan haastatteluaineiston perusteella tehtyjä ensihavaintoja kyläkouluista ja niiden merkityksistä. Molemmissa sessioissa oli neljä esitelmää, joten aikataulu oli tiivis ja keskustelulle jäi harmillisen vähän aikaa. Saimme kuitenkin yleisön kysymyksistä hyviä näkökulmia jatkoa ajatellen sekä aihetta käsitteisiin liittyvään pohdintaan.
Kahden oman session vuoksi aikaa muihin työryhmiin osallistumiselle jäi vain vähän, mutta pääsimme kuitenkin seuraamaan keväällä ilmestyneeseen monitieteiseen Monikerroksinen maaseutu -kokoomateokseen perustuvaa paneelikeskustelua. Paneelin vetäjänä toimi kirjan yksi toimittajista, Jyväskylän yliopistolla historian ja etnologian laitoksella yliopistonlehtorina toimiva Kaisa Vehkalahti. Panelisteina esiintyivät kirjan kirjoittajista tutkijat Maarit Sireni, Taija Kaarlenkaski, Ville Pöysä ja Päivi Armila sekä maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Sami Tantarinmäki. Kirjan taustalla olevan Minun maaseutuni -tutkimusryhmän sekä kyläkouluhankkeemme teemat linkittyvät läheisesti toisiinsa, sillä molemmissa korostuvat maaseudun historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kerroksellisuus sekä paikan merkitys maaseutuun – meidän tapauksessamme erityisesti maaseudun kouluihin – liittyvissä kokemuksissa.
Suomalaista maaseutututkimusta ja maaseutupoliittista keskustelua edistävät MUA-päivät pidetään vuosittain jossakin päin suomalaista maaseutua. Toissa vuonna kokoonnuimme nykyisin Saloon kuuluvassa Perniössä, viime vuonna Iisalmen Runnilla ja tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella. Tutkimushankkeiden ja -tulosten sekä kehittämisnäkymien esittelyn ohella vähintään yhtä tärkeää on ollut nähdä moninaista suomalaista maaseutua. Tällä kertaa matkan varrelle jalkautumiskohteiksi osuivat esimerkiksi vireältä vaikuttavat keskisuomalaiset kirkonkylät Viitasaari ja Kyyjärvi.
Alina Kuusisto,
hankkeen johtaja
Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos
_________________________________________________
Oletko käynyt koulua tai työskennellyt maaseudun pienessä koulussa Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa peruskouluaikana 1970 – 2000-luvuilla?
Osallistu tutkimukseemme, ja kerro koulumuistoistasi vuoden 2025 loppuun mennessä!
Kansikuva: Happonen, Eero. 2024. Näkymä Havukosken eteläpuolen pelloilta. Vantaan kaupunginmuseo.
Kuva: Susanna Leppähaara. 2025. Kotialbumi.