Uudet teknologiat ja yhteiskehittäminen Satakunnassa

SaMBa-hankkeessa tehdyt haastattelut osoittavat, että hankkeeseen osallistuneilla satakuntalaisilla yrityksillä on kiinnostus pysyä mukana digitalisaation kehityksessä. Uutta teknologiaa ei kuitenkaan oteta käyttöön vain teknologian itsensä takia. Kehittämistyötä tehdään usein myös yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa.

Uusien teknologioiden hyödyntäminen

SaMBa-hankkeen ensimmäisessä työpajassa 16.1.2025 tilaisuuteen osallistuvien yritysorganisaatioiden edustajat vastasivat tilaisuutta varten laadittuun kyselytutkimukseen organisaatioidensa digitaalisen siirtymän nykytilasta. Kyselyn alussa määriteltiin, että metaversumilla tarkoitettiin kyselyssä fyysisen ja virtuaalimaailman yhdistelmää. Kysymykset keskittyivät metaversumiin liittyvään digitaaliseen siirtymään. Kyselyyn vastasi 15 henkilöä, joista 5 henkilöä antoi luvan myöhemmin tehtävään yrityksen digitalisaation tilannetta tarkastelevaan haastatteluun. Haastattelut toteutettiin touko-kesäkuussa 2025. Haastattelut laajentavat omalta osaltaan kyselytutkimuksen tuottamaa näkemystä hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden kiinnostuksesta uusia teknologioita kohtaan.

Kyselytutkimuksen mukaan metaversumia ei hankkeeseen osallistuvissa organisaatioissa hyödynnetä vielä juurikaan, kiinnostusta hyödyntämiseen kyllä olisi, mutta kaikenlainen epävarmuus on metaversumin osalta vielä suurta. Haastattelut vahvistavat kyselyn antamaa kuvaa tämänhetkisestä tilanteesta. Kiinnostusta teknologian hyödyntämiseen on, mutta tällä hetkellä halutaan lähinnä seurata tilannetta. Jotta investointia metaversumin hyödyntämiseen edes harkitaan, halutaan yrityksissä ensin ymmärtää, mitä hyötyjä ja etuja sen avulla voidaan omassa yrityksessä saavuttaa.

”Et tavallaan se metaversumi-projektil pitäis olla joku tavote ja päämäärä, miks sitä tehdään. Ettei vaan lähdetä tekemään metaversumii.” (Haastateltava 1)

Tilanteen seuraaminen toi yrityksiä myös mukaan hankkeeseen.  Yrityksillä on tarve ja halu pysyä mukana teknisessä kehityksessä, sillä se koetaan yhtenä tapana mukautua koko ajan muuttuvaan markkinaan. Pienemmissä yrityksissä kyse voi olla yrittäjän tai johdon henkilökohtaisesta aidosta kiinnostuksesta uuteen teknologiaan, suuremmissa yrityksissä into uuden teknologian hyödyntämiseen voi kummuta myös organisaation alemmilta tasoilta.

”No kyl mä ite näen sillä tavalla, että tämmösen pk-yrityksen kuuluis mahdollisimman hyvin koittaa yrittää pysyä … kaikenlaisen automaatiokehityksen … Ei nyt kärkikastissa pysty olemaan, mut kuitenkaan se, et ei jää missään tapauksessa jälkeen, koska mä näen, et se on tuhon tie vähän kaikessa, on se sitte tekoälyssä taikka taikka metaversumissa taikka ylipäätänsä automaatiossa, (tai) IoT:ssä.” (Haastateltava 4)

Hankkeeseen osallistuneille yrityksille tehty kysely ja haastattelut eivät kuitenkaan kuvaa Satakunnan alueen koko yrityskannan kiinnostusta tai mahdollisuuksia pysyä digitaalisen siirtymän etujoukoissa.  On hyvin todennäköistä, että uusia teknologioita tarkasteleviin hankkeisiin osallistuu aktiivisemmin sellaisia yrityksiä, jotka ovat jo digitalisaation kehityksessä hyvin mukana.

Haastatteluissa tuli esiin myös esteitä ja haasteita, jotka voivat hidastaa tai estää uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tällaisina haasteina mainittiin resurssipula, projektiliiketoiminnan ensisijaisuus, haasteet rahoitusmuotojen sopivuudessa sekä opinnäytetyöntekijöiden saatavuudessa ja hinnassa.

Digitaalista siirtymää edistetään pienissä yrityksissä tyypillisesti oman työn ohella. Kehitystä hidastaa tällöin ajan ja osin myös osaamisen puute. Hieman samanlaisesta ongelmasta on kyse myös projektiliiketoiminnan ensisijaisuudessa, sillä olemassa olevia resursseja on käytettävä kullakin hetkellä taloudellisesti järkevästi. Usein eteenkin lyhyellä aikavälillä on taloudellisesti tärkeämpää palvella asiakasta kuin kehittää omaa toimintaa, mutta tilanteen ongelmallisuus pitkällä aikavälillä kyllä tunnistetaan.

”Vaikein asia meillä on se, että oikeesti löytyy niitä ihmisiä, joilla on aikaa tehdä sitä kehitystä. Kyl me aika pitkälti projekteista eletään ja ne helposti ajaa, ajaa ohi monesta kehityshankkeista. Sitte ku löytyy aikaa, ni sitte voidaan teknistä kehitystä. Mutta toisaalta joo, eihän nyt ihan niin sais olla, koska siinä kehityksessä just luodaan niitä edellytyksiä sinne jatkoon, jatko bisneksiin ja jatkotoimintaan.” (Haastateltava 3)

Yhteiskehittäminen

Nyt haastatelluilla yrityksillä oli myös kiinnostusta osallistua erilaisiin julkista rahoitusta saaviin kehityshankkeisiin, mutta osallistumista rajoittaa ainakin osin tarkoitukseen soveltuvien rahoitusmuotojen puuttuminen.

”Ja [yrityksemme] ongelmaksi tulee se, et ku meillä ei o suoraa vientiä. Et suurin osa meidän tekemistä tuotteista päätyy vientiin, mutta se menee asiakkaitten kautta. Niin, ei niinku Business Finlandin rahoituksiin päästä, koska meil ei o näyttää sitä vientiä, eikä sillai suoraan, suoran vientipotentiaalia tällä hetkellä. Ni se rajottaa meitä.” (Haastateltava 4)

Haastatteluissa keskusteltiin myös yritys-korkeakouluyhteistyöstä. Osa haastatelluista yrityksistä tekee oman liiketoimintansa kehittämiseksi aktiivisesti yhteistyötä sekä Satakunnassa että Satakunnan ulkopuolella toimivien korkeakoulujen kanssa. Yhteiskehittäminen Satakunnan omien korkeakoulujen erilaisten osaamis- ja tutkimuskeskusten kanssa nousi esiin kahdessa haastattelussa. Muualla Suomessa toimivien korkeakoulujen kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti sellaisilla aloilla ja sellaisissa aihepiireissä, joihin Satakunnassa toimivat korkeakoulut eivät tarjoa opetusta tai tutkimusta.

Yksi perinteinen opetukseen liittyvä korkeakouluyhteistyön muoto ovat erilaisten opinnäytetöiden teettäminen. Yritys voi esimerkiksi tehdä toimeksiannon korkeakoululle ja saada opiskelija tekemään kaivattua tutkimusta tai selvitystä. Haastatelluissa yrityksiä tätä myös jonkin verran hyödynnetään. Osassa korkeakouluista opinnäytetyön teettäminen tosin koettiin pk-yritykselle liian kalliiksi yhteistyömuodoksi.

”Tänä päivänä on vaan se, että tyypillisesti yliopisto opinnäytetyöt, esimerkiksi, on niin kalliita, et siinä ei ole mitään järkeä. Sama on valitettavasti mennyt siihen, että kun mekin on kehitetty (nimetyn yliopiston erityisosaamis)labran kans, tehtäis kyl nois (asia) paljonkin yhteistyötä, mut että ne on niin tolkuttomia hintasia, et lähtee ostamaan jotain opinnäytetyötä.” (Haastateltava 4)

Yrityksen tekemästä toimeksiannosta huolimatta ei opinnäytetyön tekijää aina kuitenkaan saatu yritykseen, sillä tietyillä aloilla Satakunnassa on opinnäytetyön tekijöistä pulaa.

Tutkimusyhteistyön ja opinnäytetöiden teettämisen lisäksi korkeakouluyhteistyömuotoina haastatteluissa mainittiin vierailijaluennot ja hackathonit.

SaMBa-hankkeessa kehitetään metaversumiin liittyvien aiheiden lisäksi lähiopetukseen soveltuva yritys-yliopistoyhteistyön toimintamallia. Mallin tavoitteena on tukea yritysesimerkkien käyttöä opetuksessa nykymallia helpommin. Itse pääasia ei kuitenkaan muutu: nykymallissakin opiskelijat ratkovat näitä yritysesimerkkejä, aitoja työelämän haasteita, opintojaksojen yhteydessä ja yritys saa opiskelijoilta tuoreita näkökulmia ja konkreettisia kehittämisideoita oman toimintansa tueksi. Tätä yhteistyön muotoa kannattaisi yritysten hyödyntää paljon nykyistä enemmän!