TYÖ2030-ohjelma esitteli viisi ratkaisua menestyvään työelämään

(Julkaistu keskiviikkona 12.4.2023)

Suomalainen työelämä tarvitsee ratkaisuja työvoiman saatavuuden ja tuottavuuden vahvistamiseksi. Teknologinen kehitys ja markkinoiden kansainvälistyminen ovat muuttaneet Suomen elinkeino- ja ammattirakennetta viime vuosina palvelu- ja tietovaltaiseen suuntaan.

TYÖ2030 -ohjelma on hallituskauden (2019–2023) aikana mahdollistanut kehitystyötä toimialoilla, alueilla ja työpaikoilla. Kehitystyöstä on syntynyt useita skaalattavia toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla työpaikat laajemminkin voivat kehittää omaa toimintaansa ratkaisujen tukena.

Ohjelman päätöswebinaari 31.3.2023 esitteli tutkittuun tietoon ja kehitystyöhön pohjautuvat viisi ratkaisua menestyvään työelämään. Tilaisuus kokosi yhteen mahtavan joukon ihmisiä linjoille ja synnytti valtavasti keskustelua työelämän kehittämisestä. Webinaariin oli ilmoittautunut yli 900 henkilöä.

Mihin suomalainen työelämä tarvitsee ratkaisuja?

Webinaarissa keskusteltiin käynnissä olevista työelämän muutoksista ja kehittämistarpeista. Digivihreä siirtymä sekä väestörakenteen muutos ja siihen liittyvä työvoiman tarjonnan väheneminen lisäävät jatkossa osaavan työvoiman tarvetta voimakkaasti.

Tuottavuuskasvun varmistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jolla tuetaan toimivien ratkaisujen ja innovaatioiden leviämistä työelämässä. Organisaatioiden välinen ja niiden sisällä tapahtuva oppiminen lisäävät kilpailukykyä.

Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitokselta kertoi, että laajan suomalaisia työpaikkojen kehittämistä ja toimintatapoja selvittäneen tutkimuksen mukaan digitaalinen kehittyneisyys, verkostot sekä henkilöstön osallistuminen kymmenkertaistavat yritysten innovaatioaktiivisuuden. Luottamus tukee näitä tekijöitä.

Digitaalinen kehitys voi osaltaan lisätä tuottavuutta.

“Hybridityön yleistyttyä on tärkeää varmistaa riittävä vuorovaikutus ja rakentaa yhteisöllisyyttä yhteisen oppimisen edistämiseksi.”, toteaa Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta.

Organisaatioiden kyky oppia on keskeistä –  oppiminen vahvistaa resilienssiä ja strategista uudistumista.

Viisi ratkaisua tuottavaan ja hyvinvoivaan työelämään

TYÖ2030-ohjelmajohtaja Sanna Kulmala esitteli viisi tutkimuksesta sekä ohjelmakauden kehitystyöstä kumpuavaa ratkaisua menestyvään työelämään. Ratkaisujen keskiössä ovat Tuomon ja Sinimaarian aiemmin kiteyttämät työelämän tarpeet oppimiselle, innovoinnille ja yhteisöllisyydelle.

Luottamuksen vahvistaminen

Luottamus on työyhteisöjen ja koko suomalaisen työelämän supervoima. Kehittäminen ja uudistaminen eivät onnistu ilman luottamusta. Suomalainen luottamus on yksi arvokkaimpia pääomiamme. Tutkimuksen mukaan johdon ja henkilöstön välinen luottamus on organisaatioille tärkeä kilpailutekijä.

Jokainen työyhteisö ja jokainen meistä voi toimia luottamusta rakentavalla tavalla ja jokainen ansaitsee tehdä töitä yhteisössä, jossa on luottamusta. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta (Blomqvist 2023) antaa eväät luottamuksen ymmärtämiseksi ja edelleen sen kehittämiseksi.

Vuoropuhelun lisääminen
Yhteinen vuoropuhelu lisää ymmärrystä sekä vahvistaa luottamusta ja yhteistoimintaa, joka mahdollistaa kehitystyön sekä uudistumisen. Tulevaisuusvuoropuhelu lisää ennakointi- ja muutoskykyä. Tutkimuksen mukaan, tällä hetkellä vain kolmannes työpaikoista tekee säännöllisesti tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien systemaattista kartoittamista.

Tulevaisuusvuoropuhelun työkirja on muotoiltu käyttäjälähtöisesti kokeilujen ja kokemusten pohjalta ja on tarjolla kaikille työyhteisöille.

Yhdessä oppimisen mahdollistaminen

Uudistumisen ja uusien teknologioiden hyödyntämisen edellytyksenä on jatkuva oppiminen. Oppiminen tapahtuu yhä useammin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Työelämä tarjoaa parhaimmillaan mahdollisuuden vertaisoppimiseen, eli toisilta oppimiseen ja altistaa uusille näkökulmille. Vertaisoppiminen ja henkilöstön osallistuminen toiminnan kehittämiseen ovat tutkimuksen mukaan tärkeimpiä keinoja edistää osaamista työpaikoilla.

Jokainen työyhteisö, toimiala tai alue voi mahdollistaa vertaisoppimista tarjoamalla verkostoja sekä mahdollisuuksia osallistua. TYÖ2030-ohjelman tuottamat Vertaisoppimisen pelikirja, Oppimisverkostojen työkirja ja Fast Expert Teams –monialaisten ratkaisutiimien työkirja sekä Oppimisen ja työhyvinvoinnin starttipaketti tarjoavat matalan kynnyksen apua yhdessä oppimisen tukemiseksi koko- ja toimialariippumattomasti.

Luovuuden vapauttaminen

Työelämässä syntyy innovaatioita, kun uskalletaan ajatella toisin, haetaan näkemyksiä muualta ja ollaan avoimia uusille vaikutteille. Uudistaminen vaatii sekä nopeita kokeiluja että pitkäjänteistä kehitystyötä. Luovuus on kriittinen työelämätaito, joka lisää kilpailukykyä, hyvinvointia ja tuottavuutta. Tarvitsemme lisää luovuutta ja itsevarmuutta kehittämisen ja kokeilemisen tueksi. Jokaisella yksilöllä on luovuutta, mutta tutkimuksen mukaan organisaatioiden luovuutta jarruttaa yksilöiden kokema epävarmuus.

MARK ry:n luotsaamassa Luova työelämä 2030 -hankkeessa on yhdessä tutkijoiden, asiantuntijoiden ja työpaikkojen kanssa rakennettu työkalut yksilöiden ja organisaatioiden luovuuden mittaamiseen ja kehittämiseen sekä näitä tukevat verkkovalmennukset.

Johtamisen kehittäminen

Liian monella työelämässä on kokemus huonosta johtamisesta. Alle 40-vuotiaista suomalaisista peräti 93 % on kokenut huonoa johtamista ja heistä 64 % kertoo sillä olleen negatiivisia työhyvinvointivaikutuksia. Jopa 80 % nuorista aikuisista on tyytymätön siihen, miten johtajuus tällä hetkellä ymmärretään. Erityisesti nuoret kaipaavat työelämältä perinteisten elementtien, kuten palkan ja vakauden, ohella hyvää ja kannustavaa ilmapiiriä ja toimivaa työyhteisöä.Yhteistoimintaa ja luottamusta rakentava johtaminen ei perustu yhden ihmisen karismaan tai osaamiseen, vaan johtaminen on ennemminkin joukkuelaji, koko työyhteisön juttu, joka ei piittaa titteleistä. (Johtajuusbarometri ja Nuoret ja Johtajuus 2022)

Huomisen johtajuus – starttipaketti toimii matalan kynnyksen työkaluna työyhteisön keskustelulle johtajuudesta ja sen kehittämisestä. Starttipaketti sisältää myös työkalut oman johtamisen reflektointiin.

Työelämän kehittämisen monet mahdollisuudet

Webinaarissa käytiin keskustelua työelämän kehittämistarpeista sekä työelämän kehittämisen tulevaisuudesta. Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto arvioi Suomen työelämäbrändillä olevan paljon vahvuuksia.

“Nyt olisi hyvä hetki kiteyttää, mitkä ovat hyvän työelämän ydinasiat. Työn ja työpaikkojen vetovoima on keskeisessä roolissa siinä, miten onnistumme houkuttelemaan tekijöitä.”, toteaa Lauri.

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila kuvasi kolme työelämän keskeistä kivijalkaa: työssäjaksaminen, työurien jatkaminen sekä se, mitä saadaan aikaan, eli työn tuottavuus. Nämä ovat Juhan mukaan asioita, joihin tulisi pystyä vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti.

Työelämän kehittäminen vaatii konkretiaa ja hyviä esimerkkejä. Työelämätutkija ja Aalto yliopiston lehtori Hertta Vuorenmaa nosti esille tutkimustiedon hyödyntämisen mahdollisuudet työpaikoille. Sosiaalisesti kestävän työn kehittämisessä erilaiset tavat hyödyntää saatavilla olevaa tietoa ovat tärkeässä asemassa.

“TYÖ2030-ohjelman mahdollistama kehitystyö on arvokasta, sillä jotta todellista muutosta tapahtuu, tarvitaan kokonaisvaltaisesti toimia niin yksilö-, yhteisö- kuin yhteiskuntatasolla. Yhteistyö ja eri toimijoiden välinen vuoropuhelu luovat siltoja uusille ajatuksille ja innovaatioille. Työ nyt ja tulevaisuudessa-podcast on hyvä esimerkki tutkimustiedon ja käytännön yhdistämisestä.”, Hertta jatkaa.

Kehitystyössä tarvitaan sekä nopeita toimia että pitkäjänteisyyttä. Arjessa kehittämisen esteeksi mainitaan usein kiire.

“Kun kehitystyölle on aito johdon tuki ja kaikilla lupa kehittää, saadaan aikaan merkittäviä asioita pienilläkin panostuksilla. Kunta-alan työpaikkojen kehittämistekoja on kertyny Tekojen torille jo 1056.”, kertoi KT:n johtava asiantuntija Niilo Hakonen.

Nuoret ovat avainasemassa kun kehitetään työelämän tulevaisuutta. SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen kertoi, että nuorten odotukset työelämästä ovat positiivisia. “Maailman onnellisin opiskelija” -kurssi Oulun yliopistossa on Lotan mukaan hyvä esimerkki siitä, millaisia uusia taitoja opiskelijoille voidaan tarjota vastaamaan työelämän tarpeita. Tällaisia ovat esimerkiksi verkostoissa toimiminen sekä yhteistyötaidot.

Keskustelijat tunnistivat hienoja mahdollisuuksia tulevaan:

• Työelämän ja korkeakoulujen yhteistyö
• Kuunnellaan itseämme ja toisiamme
• Luottamus, tasa-arvo ja joustavuus luovat kestävää työelämää
• Osallisuus
• Yhteistyö

Maailman paras työelämä tehdään yhdessä

Webinaarin päätöspuheenvuorossa korostuivat työelämän laadun ja sen kehittämisen tärkeys.

“TYÖ2030-ohjelma ja sen merkitys kiteytyvät siihen ajatukseen, että hyvinvoiva ja uudistuva työelämä on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari.”, totesi johtaja Liisa Hakala sosiaali- ja terveysministeriöstä.

“Suomalainen työelämä, työpaikat ja niiden mahdollistama talouskehitys ratkaisevat, millaista hyvinvointiyhteiskuntaa pystymme ylläpitämään tulevaisuudessa.”, Liisa jatkaa.

Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula oli tyytyväinen siitä, että TYÖ2030-ohjelman kehitystyön ytimenä on ollut yhteistyö ja vahva luottamus.

“Yhteistyön tuloksena työpaikoille on saatu paljon konkreettisia kehittämismalleja ja työkaluja.”, Antti sanoi.

Hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys onkin työntekijöiden hyvinvoinnin ja työpaikkojen tuottavuuden yhtäaikainen kehittäminen ja kehittyminen. Kaikki webinaarin puhujat olivat yksimielisiä siitä, että ohjelmassa käynnistynyttä toimintaa tulee jatkaa edelleen, sillä maailman paras työelämä tehdään yhdessä.