Sidosryhmät ja ympäristö

Viestintävastuut on syytä järjestää organisaatiossa siten, että jokainen tietää kuka toimija vastaa mistäkin osa-alueesta. Vastuiden on hyvä näkyä jossain määrin myös organisaatiosta ulospäin. Viestinnän strateginen vastuu on silti aina loppupeleissä johdon käsissä.

HYVÄKSI TODETTU: Organisaatiossa on hyvä tiedostaa, että kaikki ovat josain määrin viestintähenkilöitä ympäristöönsä nähden.

Viestintäkanavat ovat kaikkia niitä keinoja joita käytämme tiedon jakamiseen. Myös suullinen, kasvokkain tapahtuma tiedonvälitys on viestintää parhaimmillaan. Viestintäkanavan käyttö on tärkeää olla oikeassa suhteessa viestin laatuun nähden, jotta sen vaikuttavuus voidaan varmistaa. Esimerkiksi ulkoista muutosviestintää voidaan suorittää eri kanavan kautta kuin kriisiviestintää.

Selkeät ja yhtenäiset organisaation toimintatavat on onnistunut organisaation käyntikortti ja luo yhtenäistä brändikuvaa ulospäin. Tämä edellyttää yleensä vastuiden ja tiedonkulun selvää organisointia.

HYVÄKSI TODETTU: Vuosikellon käyttö tässäkin asiassa voi ryhdittää yhtenäistä toimintakulttuuria viestinnän saralla.

Kriisi- ja muutostilanteissa ajantasainen viestintä on erityisen tärkeää. Se luo vaikuttavuutta ja luottamusta organisaatiota kohtaan sekä ulkoisesti että sisäisesti työntekijöiden keskuudessa.

VINKKI: Säännöllinen ulkoinen tiedotus luo pohjaa myös kriisitialnteiden viestinnälle luottamuksen kautta.

Organisaation mielikuva sidosryhmien keskuudessa on olemassa, joko hyvässä tai pahassa. Tärkeintä mielikuvan viestimisessä on se, että mielikuva on TODENMUKAINEN, todelisuuteen perustuva. Positiivinen mielikuva luo huokuttelevuutta organisaatiota kohtaan niin yhteistyökumppanina, työnantajana kuin yhteiskunnan toimijana

HYVÄKSI TODETTU: Kaikki vaikuttaa mielikuvan luomiseen organisaatiosta; omat ja tuttavien kokemukset, mainonta, viestintä, visuaalinen ilme, organisaatiosta julkisesti julkaistut uutiset.