Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin tilannekuva ja kehittämistarpeet

Etelä-Pohjanmaan ruokasektorin tilannekuva ja kehittämistarpeet

Seinäjoen kaupunkiruokastrategiaa on rakennettu laajoilla sidosryhmien syvähaastatteluilla.  Myös Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen tutkijoista koostuvat Kestävät ruokaratkaisut –painoalaryhmä (KERRU) sai pohdittavakseen näitä samoja kysymyksiä.  Kaksituntisessa työpajassa (13.2.2025) kysyttiin näkemyksiä maakunnan ruoka-alan vahvuuksista ja kehityskohteista sekä kyseltiin, mistä voisimme hakea oppia kehittyäksemme entistä vahvemmiksi.  Lisäksi ryhmäläisiä pyydettiin erikseen pohtimaan, mitä kestävyys meille tarkoittaa.

Maistuvat kysymykset – Työpajan kulku

Työpajan alkajaiseksi Anu Hopia kertoi hankkeesta, missä mennään ja minne suuntaan on matka.

Puheenvuoron jälkeen pääsimme itse asiaan; käsittelemään pienryhmissä kaupunkiruokastrategiaan liittyviä kysymyksiä. Kysymykset maustoimme paikallisten elintarvikeyritysten upeilla tuotteilla. Tarjolla oli:

Lakeuden hunajan Lusikkapehmoosta-hunajaa

Pirjon Pakarin Porkkanakakko-leipää

Alavuden öljynpuristamon Kylmäpuristettua rypsiöljyä

Namituvan salmiakkia

Pure Gardenin mustaa valkosipulia

Korvaalaasen mustakauramysliä

Tuloksena työpajasta saimme lisää materiaalia pohdittavaksi strategian työstössä:

Ruoka-alan vahvuudet Etelä-Pohjanmaalla

Yleisesti Etelä-Pohjanmaan ruoka-ala koettiin vahvaksi.  Meillä on kattava elintarvikeketju aina alkutuotannosta konevalmistukseen, ja toimijoiden välillä vallitsee tiivis yhteistyöverkosto. Maatalous- ja karjatalousosaaminen on vahvaa, ja kasvuolosuhteet sekä peltojen geomorfologia – jääkauden muovaamat alavat pellot – tukevat tuotantoa. Ruoka-alan koulutustarjontamme on monipuolista, ja alueella toimii menestyviä lippulaivayrityksiä, jotka luovat infraa ja vahvistavat uskoa alan kehitykseen. Myös yrittäjähenkisyys, lähiruoan tukeminen ja laaja hanketoiminta ovat tärkeitä vahvuuksiamme.

Keskeiset haasteet ja esteet

Haasteitakin on ja niitä tunnistettiin pitkä lista. Perinteiset toimintamallit ja muutosten hitaus jarruttavat kehitystä, eikä ruoka-ala aina näyttäydy houkuttelevana uravalintana. Investointikustannukset ovat korkeita, ja korkeakoulutetun työvoiman puute sekä yhteistyön vähäisyys alkutuotannon ja jatkojalostuksen välillä rajoittavat kasvua. Pienten yritysten kasvuhaluttomuus ja alan tunnettuuden puute ovat lisähaasteita, samoin kuin ikääntyvä väestö, osaavan työvoiman saatavuus sekä logistiset ongelmat. Lähiruoan asema koetaan marginaaliseksi ja ruokakulttuurin perinne arkiseksi, vaikka alueella on vahvoja perinteisiä tuotteita.

Kehittämistarpeet ja -teemat

Uudistuminen on Akilleen kantapäämme. Kerätyn aineiston mukaan Etelä-Pohjanmaan ruoka-alan kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota kokonaiskuvan parempaan hallintaan, koulutuksen ja osaamisen nostamiseen entistä tärkeämmäksi kohteeksi, sekä uusien liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittäminen. Erityisesti pienten ja uusien yritysten tukeminen tuotannon skaalaamisessa ja markkinoinnissa koettiin tärkeäksi. Ammattikeittiöillä ja julkisilla ruokapalveluilla nähtiin olevan potentiaalia lähiruoan käyttäjinä. Myös kuluttajaymmärryksen lisääminen ja ruokamatkailun kehittäminen ovat toistaiseksi alihyödynnettyjä kasvumahdollisuuksia. Verkostoitumista ja raaka-ainetuottajien näkyvyyttä tulisi lisätä. Alueella kaivataan kunnianhimoista, laajempaa näkemystä – ei vain Suomen ruokamaakuntana, vaan mahdollisesti Itämeren alueen keskeisenä ruokakeskittymänä!

Kansainväliset esimerkit ja oppimiskohteet

Kysyttäessä kansainvälisiä inspiroivia esimerkkejä, nostettiin esille muun muassa Italian vahva brändityö ja ruokakulttuuri, Ruotsin ja Hollannin tehokkaat ekosysteemit sekä Tanskan kansallinen luomuosaaminen. Vahvaa yhteistyötä, tarinallistamista ja ruokakulttuurin arvostusta pidettiin keskeisinä elementteinä, joita Etelä-Pohjanmaallekin voisi tuoda oppina maailmalta. Myös riskienhallinnan, viennin ja innovaatioiden saralta löytyy opittavaa esimerkiksi Irlannista, Puolasta ja Yhdysvalloista. Useissa esimerkkimaissa yhteistyö ja uudistumiskyky korostuvat menestystekijöinä.

Kestävyys ruoka-alalla

Kestävyys Etelä-Pohjanmaan ruoka-alalla nähtiin monimuotoisesti. Taloudellinen kannattavuus, alueellinen omavaraisuus, biodiversiteetti ja ilmastokestävyys ovat siinä avaintekijöitä. Uusia ratkaisuja KERRU-ryhmäläiset kaipasivat muun muassa maatalouden energiankäyttöön ja turvepeltoihin liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalinen kestävyys ja viljelijöiden jaksaminen koettiin myös kestävyyteen liittyviksi tärkeiksi teemoiksi. Koettiin, että kestävyysviestintää tulisi kehittää niin, että saavutukset näkyvät ja ymmärrys kasvaa ilman syyllistämistä. Tiedottamisen lisäksi tarvitaan tukijärjestelmien uudistamista, poliittista pitkäjänteisyyttä ja kestävyysinnovaatioiden käyttöönottoa. Vaikka kuluttajien rooli nähtiin keskeisenä, vastauksissa painotettiin, että kestävä muutos vaatii myös markkinoiden ohjaavaa vaikutusta ja käyttäytymisen muutosta.

Kokonaisuutena kerrulaiset kokivat, että Etelä-Pohjanmaalla on vahva perusta ruoka-alan kehittämiselle. Jatkossa tarvitaan rohkeutta uudistua, vahvistaa yhteistyötä ja suunnata katse sekä kansallisesti että kansainvälisesti eteenpäin.

Turun yliopiston työryhmä