Onko Seinäjoesta ruoka-alan pääkaupungiksi?

Kun istahdat ruokapöydän ääreen tai nappaat lennosta herkullisen välipalan, on hyvin mahdollista, että lautasellasi on Etelä-Pohjanmaalla tuotettua ruokaa. Onhan se Suomen ruokamaakunta. Onko se sitä jatkossakin?

Tekoälyhuuman innoittamana käännyin ChatGPT:n puoleen ja pyysin sitä maalaamaan vision Etelä-Pohjanmaan ruokamaakunnasta 2045.

Tekoäly ennustaa, että menestys jatkuu myös tulevaisuudessa. “Etelä-Pohjanmaa on tulevaisuudessa esimerkki älykkäästä ruokatuotannosta”, se toteaa, “siellä älykäs teknologia ja paikallisuus sulautuvat yhteen. Innovatiiviset viljelymenetelmät ja monipuoliset tuotantotavat vahvistavat ruoantuotantoa samalla, kun yhteisöt tukevat paikallista taloutta ja kestävää kehitystä. Ruokakulttuuri kukoistaa, se houkuttelee niin paikallisia kuin matkailijoitakin.”

ChatGPT osaa sen minkä ihminenkin. Se luo vetoavan mutta lattean kuvan tulevaisuudesta silmääkään räpäyttämättä.

ChatGPT ei ota kantaa ‘piroissa komioihin’ herkkuihin, mutta vaikka kova leipä, ohrakryynipuuro, ruisvelli, läskisoosi, kropsut, vohlut, klimppisoppa, silakka- ja veriruuat sekä pinaattiohukaiset jauhelikastikkeella ovat herkkuja herkkujen joukossa, on vaikea nähdä niiden vievän ruokamaakunnan älykkääseen tulevaisuuteen.

Herkut houkuttelevat, mutta katseen on ulotuttava kauas herkkuja notkuvan pöydän yli ruoka-alan uusiin teknologioihin, liiketoimintamalleihin, palvelukonsepteihin ja maan huoltovarmuuteen.

Jotta Etelä-Pohjanmaan olisi mahdollista kurottaa laajasti pitopöydän tuolle puolen, se tarvitsee vahvan ruokapääkaupungin. Seinäjoen äänen tulisi näkyä ja kuulua kaukana maakunnan rajojen ulkopuolella.

Innovaatioekosysteemit ovat rajattomia, ne ulottuvat sinne missä tietoa luodaan ja sovelletaan. Innovaatioekosysteemeillä on solmukohtansa – tulevaisuus tiivistyy jonnekin. Voisivatko ruoka-alan tulevaisuutta muokkaava tieto ja osaaminen tiivistyä Seinäjoelle?

Seinäjoki ei voi kehittyä älykkääksi ruokapääkaupungiksi ilman ymmärrystä teknologisen kehityksen ja liiketoimintamallien kehityksestä sekä kykyä ennakoida kuluttajien tarpeiden muutoksia ja laajasti jaettuja kompetensseja kehittää uusia konsepteja vastaamaan tuleviin tarpeisiin.

Pääkaupunki näyttää muille suuntaa. Se etsii ja tunnistaa tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja sekä niiden merkityksiä koko Suomen ruoka-alalle.

Onko Seinäjoki valmis nousemaan ruoka-alan pääkaupungiksi, jossa osaaminen ja tieto tukevat sekä koko maan että siinä samalla Etelä-Pohjanmaan kykyä rakentaa alan tulevaisuutta.

Markku Sotarauta

professori, aluetiede

Tampereen yliopisto