Sirkkala

10.04.2018 Sirkku Pihlman

Museologian kursseilla tehdään tutuksi Sirkkalan kasarmialueen historiaa

Sirkkalan kampuksella työskennellään vaiheikkaassa paikassa, mikä on syytä muistaa ehkä erityisesti kuluvana lukuvuonna. Olemmekin museologiassa paneutuneet paikan historian tekemiseen tutuksi. Syksyn teemaseminaarissa tutustuimme Sirkkalan vaiheisiin. Tärkeänä tuotoksenamme oli muun muassa selvitys siitä, millaisia rakennuksia alueella oli eri vaiheissa ja mitä...

10.04.2018 Jaana Saarikoski

Asuintontista köyhäintaloksi, kasarmiksi ja yliopistoksi: Sirkkalan kasarmin rakennushistoriaa etsimässä

Rakennukset ovat valtavia muistojen tallennusvälineitä. Ne kantavat niin ihmisten henkilökohtaisia muistoja kuin yhteisönkin kokemuksia. Sirkkalan kasarmialue on moninaisten muistojen, elämän, toivon, epätoivon ja kuoleman tapahtumapaikka. Turun yliopiston Sirkkalan kampus on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Nykyisten rakennusten, Historicumin (rak. 1830-luvulla), Artiumin...

10.04.2018 Iida Salmi & Pinja Tervonen

Sirkkalan köyhäintalo vuosina 1833–1846

Vuonna 1833 pystytettiin Kerttulinmäelle kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin suunnittelema köyhäintalo, nykyinen Historicum. Turun palo oli tuhonnut aiemman köyhäintalon, joten uusia tiloja kaivattiin kipeästi. Pramean rakennuksen ajateltiin kuitenkin olevan liiankin hieno köyhille, joten kruunu otti tilat pian tarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Köyhäintalon asukkaat...

10.04.2018 Magda Hukari, Ville Kaarela & Jonna Parkkila

Sirkkala kasarmina 1846–1918

Nykyinen Sirkkalan alue toimi autonomian ajalla vuodesta 1846 aina vuoteen 1918 kasarmina niin suomalaisille kuin venäläisillekin sotilaille. Nämä pataljoonat sotivat ensin Krimin sodassa ja myöhemmin ensimmäisessä maailmansodassa. Autonomian aikana Suomessa toimi kahdenlaisia joukko-osastoja. Ensimmäiset olivat Venäjän armeijan osia, joissa sotilaat...

10.04.2018 Kaisa Luhta & Reetta Nykänen

Sirkkalan kasarmi vankileirinä

Sirkkalan kasarmin alue toimi punavankileirinä huhtikuusta syyskuuhun 1918. Tämän jälkeen vankileiri muutettiin pakkotyöleiriksi, joka oli toiminnassa vuoteen 1923 asti. Museologian teemaseminaarin yhteydessä perehdyimme erityisesti vankileiriajan leiriä koskeneeseen lehtikirjoittamiseen ja leirin ruokahuoltoon. Vankileirille halutaan… Viestinnän tutkiminen on mielenkiintoinen näkökulma vanki- ja...

10.04.2018 Kirsi Laine & Tiina Tiihonen

Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä

Sirkkalan kasarmialue ja Kurjenkaivonkenttä ovat eläneet rinnakkain omaa elämäänsä 1800-luvulta alkaen. Kaupunkilaisten näkökulmasta alueiden välillä on kuitenkin ollut suuri ero. Kurjenkaivonkenttä on ollut kaupunkilaisille avoin ja toiminut kokoontumis- ja kauppapaikkana, kun taas kasarmialue on ollut suljettu ja kaupunkilaisten saavuttamattomissa. Maastoa...

10.04.2018 Tomi Metsälä, Sanna-Maria Mäkelä & Karoliina Paulomäki

Sirkkala Suomen armeijan harmaissa

1920-luvulta 2000-luvulle saakka Sirkkala oli Suomen puolustusvoimien käytössä. Tänä aikana alue oli suljettu ulkopuolisilta kävijöiltä. Sirkkalan siirryttyä Turun yliopiston käyttöön 2000-luvulla alueen käyttötarkoitus muuttui täysin ja kasarmista tuli kaikille avoin paikka. Sirkkalan vaiheita Suomen puolustusvoimien käytössä tutkittiin 1960–1990-lukujen muistitietoa koskevien haastattelujen...

10.04.2018 Tuomas Hovi

Sirkkalasta synkän turismin kohde?

Synkkä turismi on turismia, jossa vieraillaan paikoissa, joihin liitetään jotakin kolkkoa historiaa. Tällaisia kohteita ovat muun muassa vankilat, vankileirit, taistelupaikat sekä erilaisten katastrofien tapahtumapaikat. Kuuluisimpana esimerkkinä synkän turismin kohteista mainitaan usein Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri. Synkän turismin kohteen synkkyyteen vaikuttavat muun muassa kärsimyksen ja...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus