Humanistien kädenjälki näkyy laajasti tekoälymaailmassa: uusi opas ja lääketieteellisiä sovelluksia
Päätoimittajan ilon hetkiä on, kun teemanumeron tekstit on saatu julkaisukuntoon ja pääsee kirjoittamaan pääkirjoitusta ja esittelemään tekstit. Soihdun teemanumerojen jutut voivat olla hyvinkin erityyppisiä keskenään humanistisen tiedekunnan ollessa niin monipuolinen ja laaja-alainen, mutta yleensä jutut saa hyvin sidottua yhteen – joskin välillä aasinsiltoja käyttäen. Tässäkin tekoäly-teeman toisessa osassa on kaksi hyvin erityyppistä juttua. Päätin kysyä teeman mukaisesti teköälyltä niitä yhdistäviä tekijöitä: ”Mikä yhdistää tekoälyopasta ja tekoälyn käyttöä lääketieteessä?”
ChatGPT aloitti vastauksensa tähdellä ryyditetyllä kehulla: ”Hieno kysymys! 🌟” Viisikohtaista yhteisten teemojen esittelyä seurasi yhteenveto: ”Tekoälyopas antaa ihmisille keinot ymmärtää ja hallita tekoälyä, kun taas lääketieteessä tekoäly soveltaa samoja periaatteita käytännössä – molemmat tähtäävät siihen, että tekoäly tukee ihmistä tekemään parempia, tietoon perustuvia päätöksiä.” Näillä sanoin sidon tämän teemanumeron kirjoitukset yhteen.
Ranskan yliopistonlehtori Outi Veivo oli mukana EmpowerAI-hankkeessa, jossa neljän yliopiston edustajat Suomesta ja Baltiasta kerääntyivät pohtimaan, miten tekoälyä voisi käyttää opetuksessa mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti. Hankkeen tavoitetta Veivo kuvaa yksinkertaiseksi mutta kunnianhimoiseksi: tavoitteena on tarjota konkreettista tukea tekoälyn käyttöön erityisesti humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opettajille niin, että teknologia palvelee opetussisältöjä, oppimista ja kriittistä ajattelua eikä vie huomiota niiltä. Hankkeen puitteissa laadittu EmpowerAI-opas on kaikkien luettavissa verkossa.
Kirjallisuuden ja luova kirjoittamisen tutkija Avril Tynan käsittelee tekstissään tekoälyä naisten terveyden näkökulmasta. Tynan nostaa esille lääketieteessä vallitsevan sukupuolten epätasa-arvoisuuden, joka näkyy esimerkiksi siinä, että naisista kerätään vähemmän tietoa kuin miehistä, ja tämä vinouttaa lääketieteessä tehtäviä ratkaisuja. Toisaalta Tynan näkee, että tekoälypohjaiset diagnostiikkamenetelmät voivat myös edistää naisten terveyttä ja vähentää sukupuolivinoumaa merkittävästi. Tynan kirjoittaa tekstissään sekä uudesta endometrioosin diagnosointiin kehitetystä sylkitestistä, jonka tuloksia analysoidaan tekoälyn avulla, että Endostand-verkkoalustasta, joka hyödyntää tekoälyä ja jonka avulla potilas voi kääntää lääkärinlausunnon yksinkertaisemmaksi ja selvemmäksi yleiskieleksi. Tynan myös toteaa, että Euroopan unionin tasolla Turku on merkittävin naisten terveyden keskus.
