kulttuurihistoria

28.10.2025 Reetta Sippola

Arktinen käänne: jää, eläimet ja ihmiset osaksi samaa historiaa

Historiantutkimuksessa on tapahtunut arktinen käänne: se on siirtymä sankarillisten yksilötarinoiden maailmasta kohti historiaa, jossa ihmiset, eläimet, esineet ja arktisen ympäristön erityispiirteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Kulttuurihistoriassa valmisteilla oleva väitöskirja purjehtii tällä aallolla ja tarkastelee uuden ajan alun arktista tutkimusmatkaa aineellisena ja...

19.11.2021 Aleksi Kauppinen

Irja Sahlbergin perintö restauroinnille ja rakennussuojelulle

Dokumenttielokuva nostaa päivänvaloon Irja Sahlbergin elämäntyön Turun historiallisessa museossa vuosina 1937–1968. Irja Sahlberg on äärimmäisen tärkeä henkilö Turun kaupungin historiassa, mutta hänestä ei moni tunnu tietävän. Tähän tehdään nyt muutos, kertoo ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Kauppinen. Elokuva esittelee Sahlbergin työtä Sagalundissa, Luostarinmäellä...

28.10.2021 Salla-Mari Kollanen

Kulutusyhteiskunnan illuusio selviytymisestä – Amerikansuomalaisten sosialistien huoli kulutuksen kestävyydestä

Amerikansuomalaisissa sosialistisissa sanomalehdissä nostettiin 1930-luvulla esille suuri huoli luonnonvarojen ylikulutuksesta. Mihin tämä huoli katosi 1900-luvun kuluessa, sillä vain ihmisten olot paranivat mutta luontosuhde jäi rempalleen? Kohti luontoa vai kasvavaa kulutusta? Sosialistisessa Nykyaika -lehdessä tuotiin 1930-luvulla esiin uskomuksia, joissa ajan taloudellinen...

22.10.2021 Eeva Nikkilä

Sika, jolla oli liian veltot korvat

Kun Saarelan siansiitoskeskuksen siitoskarju Mallia arvosteltiin 1920-luvun lopulla, sen korvat saivat moitteita liiasta velttoudestaan. Järjestelmällinen sianjalostus muodosti tiukan kriteeristön, jonka mukaan jalostukseen käytettyjä siitossikoja arvotettiin 1920-luvulla. Korvistaan huolimatta Malli sai siittää jälkeläisiä, koska se periytti tutkitusti nopeakasvuisia, taloudellisesti arvokkaita porsaita....

16.09.2021 Jenna Saarenketo

Suomen lotat Kolmannen valtakunnan vieraina

Vuosien 1943—1944 aikana Saksassa vieraili Heinrich Himmlerin ja Waffen-SS:n kutsusta viisi suomalaisista lotista ja sotainvalideista koostunutta seuruetta kahden kuukauden palkinto- ja virkistysmatkalla. Matkoista sovittiin kesällä 1942 Himmlerin ja Suomen puolustusvoimien ylilääkäri Eino Suolahden kesken. Matkojen aikana Kolmannessa valtakunnassa vieraili yhteensä...

28.07.2021 Heli Rantala

Turusta Sisiliaan ja takaisin: Matkoja 1800-luvun alun Euroopassa

Globaali koronapandemia rajoittaa parhaillaan matkustamista, joka on meille muuten teknologiamme ansiosta helppoa ja nopeaa. 200 vuotta sitten matkustaminen oli hidasta ja vaivalloista. Tästä huolimatta Suomestakin lähdettiin tutustumaan muuhun Eurooppaan, kirjoittaa kulttuurihistorian tutkija ja dosentti Heli Rantala. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa...

22.06.2021 Henna Karppinen-Kummunmäki

Lavatanssit: elävää suomalaista kulttuuriperintöä

Valoisa kesäyö, tyyni järvenpinta, koivut. Jostain kuuluu haitarin haikea soitto. Lavatanssit liitetään ehdottomasti kesään, nostalgiaan ja suomalaisuuteen. Se on ainutlaatuista suomalaista kulttuuria. Missään muualla, ei edes naapurissamme Ruotsissa, tanssikulttuuri saa samanlaista muotoa kuin täällä. Ihmiset kokoontuvat varta vasten tanssille varattuun...

14.04.2021 Jaakko Koljonen, Elina Parkkila, Arvi Seesjärvi ja Marika Räsänen

Kirjoittamista yhdessä mutta etänä

Ensimmäinen laatuaan Historian kirjoittaminen -kurssi järjestettiin viime syksynä poikkeusoloissa. Vaikka kurssi oli uusi historian ja arkeologian oppiaineryhmän opintosuunnitelmassa, päähuomion kurssin onnistumisesta vei pandemia. Kurssi alkoi kirjoittamisen genrejä ja historiatiedon käyttöä laajasti luotaavilla luennoilla. Seuraavaksi opiskelijat jakautuivat ”sokkoina” kolmeen, noin kymmenen...

29.01.2021 Henna Karppinen-Kummunmäki

Teinityttöjen kasvukipuja 1700-luvulla

Tyttöys 1700-luvulla oli prosessi. Varhaismodernina aikana ikään liittyi paljon sosiaalisia odotuksia, tietoja ja taitoja. Vasta kun tyttö pystyi täyttämään paikkansa yhteiskunnassa naisena ja oman sosiaaliluokkansa jäsenenä hänen katsottiin olevan aikuinen. Tyttöjä kasvatettiin tuleviksi naisiksi. Nuoruuden kapinaa ja huolettomuutta Kulttuurihistorian väitöskirjassani...

15.01.2021 Marjo Kaartinen

Salatun tiedon kaipaajat

Henkien kutsuminen, niiltä lohdun sanoman kuuleminen ja monenlainen esoteerinen etsintä leimasivat 1800-luvun lopun vuosia. Monet olivat kyllästyneet kylmään ja kalseaan hyötyä tavoittelevaan maailmaan, joka tuntui jättävän vain vähän tilaa hengellisyydelle. Esoteerisia ilmiöitä tihkuikin näkyviin kaikkialla, niin viihdeohjelmistoissa kuin sanomalehtien sivuilla....

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus