kulttuurihistoria

07.01.2021 Jukka Sarjala

Uusi teos Turun ylioppilaista

Turun romantiikaksi nimetty ylioppilasnuorison liikehdintä 1800-luvun alussa oli yllättävän monipuolista ja kielirajat ylittävää. Tuore tutkimus aiheesta kokoaa sen kollektiiviset toimintamuodot ja vaiheet ensimmäiseksi suomenkieliseksi kokonaisesitykseksi Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa (SKS 2020). Aiemmin ilmiötä on pidetty fennomanian...

22.05.2020 Johanna Kujala & Ossi Korpi

Opiskelijat raittiin Suomen puolesta 1930-luvulla

”Raitis kansa! Mikä ihana kuva!”, visioitiin Turun ylioppilaslehdessä kieltolain kumoamisen jälkimainingeissa vuonna 1935. Tuolloin raittiusaate kukoisti Turun akateemisissa piireissä, kun kolmasosa kaikista Turun yliopiston opiskelijoista kuului raittiusyhdistykseen. Paljon on Aurajoessa vettä virrannut, ennen kuin on päästy noilta ajoilta kunnioitettavaan satavuotiaaseen...

05.11.2019 Marika Räsänen

Keskiaikaisen kokemuksen jäljillä

Joukko ihmisiä makaa Turun tuomiokirkon kappelin kivisellä lattialla vatsallaan ristiasennossa ja laulaa kasvot kivetystä kohti. Mitä ihmettä? Joukosta on tunnistettavissa ainakin yksi laulutaidoton keskiajan tutkija, mutta myös gregoriaanisen laulun spesialisti ja mallikelpoisesti latinaa ääntävä filologi. Koneen Säätiön rahoittamassa monitieteisessä ja...

07.11.2018 Mari Välimäki

Rakkaudesta elokuviin

Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalia järjestävän yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Möttölä on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kasvatteja. Anna on valmistunut maisteriksi kulttuurihistoriasta ja jo opiskeluaikanaan elokuvat ja tapahtumien järjestäminen veivät hänet mukanaan. – En voisi tehdä töitäni...

10.04.2018 Ida Ijäs

Fosse Ardeatine ja muisti – tapaaminen Alessandro Portellin kanssa

Maaliskuun 23. päivänä 1944 Saksan miehittämässä Roomassa räjähti. Vastarintaliikkeen ryhmittymä Gruppi di Azione Patriottica toteutti Via Rasellalla attentaatin, jossa kuoli 33 saksalaisen poliisiyksikön miestä. Saksalaisten vastaisku oli välitön ja nopea. Jokaista menehtynyttä saksalaista kohden otettiin kiinni kymmenen miestä. Loppuen lopuksi...

10.04.2018 Helena Lindstén

Kahvinjuonti on osa kulttuurista viestintäjärjestelmää

Kahvi kuuluu vahvasti suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Kahvikulttuuri ympäröi meitä, vaikka emme olisikaan kahvinjuojia. Arjen historiaa ja tapakulttuurin tutkimusta sisältävä väitöstutkimukseni käsitteli suomalaisten perheiden kahvinjuontia maaseudulla 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Yhteisöllisyyttä ja hetken erityisyyttä Kahvinjuontitilanteiden tutkimuksessa tuli esille perheen sisäisiä ja ulospäin...

10.04.2018 Maarit Leskelä-Kärki

Kirja muistamisesta ja toisten elämistä

Se, mitä ja miten kerromme muista, kertoo siitä keitä me olemme, niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Muistaminen korostuu hetkinä, jolloin tarve kulttuuriselle muistamiselle herää, kuten itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna tai nyt, kun muistamme sadan vuoden takaista sisällissotaa. Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista (Avain 2017)...

10.04.2018 Heidi Hakkarainen

Huumorin muisti

Väitöskirjani Comical Modernity: Witzblätter, Popular Humour and the Transformation of City Space in Late Nineteenth-Century Vienna tarkastettiin kesäkuussa 2017. Vastaväittäjänä toimi professori Markus Reisenleitner Yorkin yliopistosta Kanadasta. Tutkimukseni käsittelee Wienin humoristista populaarikulttuuria 1800-luvun lopulla. Tutkimus keskittyy ajanjaksoon, jonka aikana Wienissä...

10.04.2018 Elina Virtanen

Jääkärien sairaanhoitaja Ruth Munckin muistot

Tarkastelen väitöskirjatutkimuksessani jääkärien sairaanhoitajana toimineen Ruth Munckin (1886–1976) muistojen ja tulkintojen kautta yksilön historiallisen muistin rakentumista ja Suomen historiakulttuurisia muutoksia 1920–1970-luvuilla. Päälähteenäni käytän Munckin kirjoittamia tekstejä: muistelmateosta, muistelmakirjoituksia ja kirjeitä. Henkilöhistorialliset muistot Ruth Munck oli Hausjärvellä sijaitsevan Erkylän kartanon tytär,...

06.11.2017 Anu Salmela

”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa. Kävimme vastaväittäjäni professori Pirjo Markkolan kanssa...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus