muisti

10.04.2018 aeliirutufi

Mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle?

Yhteisöllisen muistin tutkimus alkoi katastrofisten kokemusten tutkimuksena. Maailmansota, teollinen kansanmurha ja vähemmistöjen vainot iskivät toisen maailmansodan jälkeen ihmiskunnan tietoisuuteen niin voimakkaasti, että historiankirjoitus ei heti pystynyt vastaamaan siihen eikä varsinkaan käsittelemään tapahtunutta yksilön kärsimyksen ja tunteiden tasolla. Selviytymiskertomukset osoittivat tilastot...

10.04.2018 aeliirutufi

Menneisyyden muistot ja paikan identiteetti

Menneisyyden merkitys ilmenee sen muistamisessa. Kaupunkikuvassa säilytetyt rakennukset ja rakenteet ilmentävät sitä menneisyyttä ja aikaa, joka halutaan muistaa ja sisällyttää osaksi paikan identiteettiä. Mikä merkitys esimerkiksi vanhoilla rakennuksilla ja raunioilla on Turulle ja sen päättäjille kaupungin identiteetin rakentamisessa? Muistaminen, menneisyys...

10.04.2018 aeliirutufi

Tumblr-fandomit ja totemismi

Selatessani keväällä 2013 mikroblogipalvelu Tumblria huomioni kiinnittyi fanittamisen tapoihin, jotka ilmenivät näyttelijöiden Benedict Cumberbatchin ja Tom Hiddlestonin fandomeissa eli faniyhteisöissä. Fanit rakensivat ja ylläpitivät mielikuvia näyttelijöiden persoonista. Kyse ei voinut olla pelkästä ihailun ilmaisusta. Asiaa piti päästä tutkimaan ja näin...

10.04.2018 aeliirutufi

Kirja muistamisesta ja toisten elämistä

Se, mitä ja miten kerromme muista, kertoo siitä keitä me olemme, niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Muistaminen korostuu hetkinä, jolloin tarve kulttuuriselle muistamiselle herää, kuten itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna tai nyt, kun muistamme sadan vuoden takaista sisällissotaa. Toisten elämät. Kirjoituksia elämäkerroista (Avain 2017)...

10.04.2018 aeliirutufi

Unohdettu esoteerisuus

Taiteilija Akseli Gallen-Kallela etsi kesällä 1894 korkeimman sivistyksen kehtoa ”teosofian etevimpien profeettojen” synnyinsijoilta Intiasta. Vuosikymmentä aiemmin runoilija J. H. Erkko kävi kirjeenvaihtoa saksalaisten meedioiden kanssa. Insinööri ja amatööritaiteilija Uno Donner oli puolisonsa kirjailija Olly Donnerin kanssa paikalla Lontoossa keväällä 1913,...

10.04.2018 aeliirutufi

Kokemuksia tutkimus- ja opetusvaihdosta

Kansainvälisyys on keskeinen osa akateemista työelämää. Tutkimus- ja opetusvaihto tarjoavat erinomaisen väylän oman tutkimus- ja opetustyön avartamiseen, verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien luomiseen, uuden oppimiseen ja erilaisten tieteellisten kulttuurien vertailuun. Neljä tiedekuntamme tutkijaa kertoo seuraavassa kokemuksistaan ulkomaanvaihdossa ja antaa vinkkejä ulkomaille lähtöä suunnitteleville....

10.04.2018 aeliirutufi

Kasvit, ihmiset ja uskonnot

Kasvit ovat olleet kautta aikojen ihmiselle elintärkeitä paitsi ravinnonlähteinä ja muiden hyödykkeiden raaka-aineina myös henkisen kulttuurin inspiraationa. Ruissalon kasvititeteellisen puutarhan ja uskontotieteen oppiaineen yhteistyönä rakennetut ”Pyhiä kasveja” -opaskierrokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Emme voi elää ilman kasveja, sillä jo happi,...

10.04.2018 aeliirutufi

Lännen tieltä Teksasiin: western-elokuvien musiikilliset konventiot kulttuurisen muistin muokkaajina

Lännenelokuva eli ”western” on tunnetuimpia elokuvagenrejä, jolla on myös oma tunnistettava musiikillinen kielensä. Ylä-äänivoittoisesta sähkökitarasta ja haikeasti honottavasta huuliharpusta tunnistamme elokuvan sijoittuvan Vanhan Lännen aikaan 1800-luvulle. Vakiintunut musiikillinen kieli on myös muokannut käsityksiä lännenmusiikista. Westernien musiikissa on hyödynnetty perinteisten amerikkalaisten...

10.04.2018 aeliirutufi

Monikielisyys tulevaisuuden oppimistyökaluna

Turussa järjestettiin 10.–11. marraskuuta 2017 Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn syyssymposium. Haastattelimme yhtä pääpuhujista, vieraiden kielten didaktiikan professori Heini-Marja Pakulaa, joka esitelmöi monikielisyydestä. Pakula puhui symposiumissa monikielitaidosta ja -kasvatuksesta, mutta pääsimme kysymään myös hieman hänen urastaan vieraiden kielten opettajien kouluttajana...

10.04.2018 aeliirutufi

Jäljessä

– No äiti tässä, onko paha paikka? Lähdön ääriviivoja oli ympäriinsä: oli juotu kahvia, oli läikytetty ja sitten oli yritetty pyyhkiä, siivotaan sitten myöhemmin, eikä koskaan siivottu. Oli pesty, oli ripustettu, suoritaan sitten kun tullaan takaisin, eikä koskaan suorittu. Oli...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus