Hankkeen esittely

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena on: 

1) jäsentää perheoikeudellisissa palveluissa tehtävää asiakastyötä sekä mallintaa perheoikeudellisen työn työprosesseja ja -käytäntöjä 

2) vahvistaa perheoikeudellisissa palveluissa työskentelevien ammattilaisten ammatillisia valmiuksia tukea eroavia vanhempia  

3) tuottaa tietoa vanhempien sopimuksista ja siitä, miten vanhemmat neuvottelevat ja jakavat vastuuta lasten hoivasta ja elatuksesta eron jälkeen

Tutkimuskysymykset

Tutkimus koostuu kahdesta osahankkeesta. Osahanke I tutkii asiantuntijuutta ja työkäytäntöjä perheoikeudellisissa sosiaalipalveluissa. Osahanke II analysoi vanhempien sopimuksia ja käytäntöjä lapsen asumisen ja elatuksen järjestämisessä.  

Hankkeessa vastataan kahteen päätutkimuskysymykseen:  

1) Mitä on perheoikeudellinen työ sosiaalipalveluissa ja minkälaisia ammatillisia valmiuksia työssä vaaditaan?  

2) Miten vanhemmat järjestävät lapsen asumisen ja elatuksen eron jälkeen?  

Toteutus ja aikataulu

Tutkimushanke toteutetaan ajalla 1.1.2026 – 31.8.2028. Hanketta rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksella.

Osahankkeessa I tuotetaan lastenvalvojien manuaali, joka tarjoaa ohjeita, suosituksia ja työkaluja perheoikeudelliseen sosiaalityöhön. Lisäksi vahvistetaan lastenvalvojien ja tuomareiden täydennyskoulutusta ja jatkuvaa oppimista.

Tutkimusaineisto ja menetelmät

Hankkeessa hyödynnetään erilaisia aineistoja ja analyysimenetelmiä, kuten laadullista sisällönanalyysia ja temaattista analyysiä.

OSAHANKE I: Perheoikeudellisten palveluiden asiantuntijuus ja työkäytännöt

Perheoikeudellisten palveluiden työkäytäntöjen ja sopimusten tutkimiseksi (tutkimuskysymys 1) kerätään asiantuntijahaastatteluaineisto. Aineisto kerätään yksilö tai fokusryhmähaastatteluina noin 20–30 ammattilaiselta perheoikeudellisissa sosiaalipalveluissa eri hyvinvointialueilla. Ammattilaisten haastatteluissa tarkastellaan perheoikeudellisen työn järjestymistä, käytäntöjä ja työntekijöiden ammatillisia valmiuksia.

OSAHANKE II: Lapsen huollon, asumisen ja elatuksen järjestäminen eron jälkeen

Lapsen asumisjärjestelyjen ja elatuksen käytäntöjen tutkimiseksi kerätään laadullinen haastatteluaineisto noin 30–40 eronneelta vanhemmalta (tutkimuskysymys 2). Vanhempien haastatteluissa keskitytään tarkastelemaan lapsen asumisesta ja elatuksesta sopimisen prosessia vanhempien kokemana sekä heidän käytäntöjään lapsen hoivan ja kulujen jakamiseksi.