Kyselyn tarkoitus

Suomalaisten kulutusta ja elämäntapoja kartoittavia Suomi-kyselyjä on kerätty vuodesta 1999 alkaen, aina viiden vuoden välein. Tietoarkisto myönsi vuonna 2018 aineistopalkinnon tutkimusryhmälle. Tietoarkiston palkinto myönnetään yleisesti huomionosoituksena henkilölle, tutkimusryhmälle tai organisaatiolle, joka on osoittanut esimerkillistä aineistonhallintaa aineiston koko elinkaaren ajan. Tutkimusryhmälle tärkeimpiä periaatteita on ollut vastaajien tietosuojasta huolehtiminen, vastausten huolellinen tallentaminen ja aineistojen monipuolinen kuvaaminen.

Vuoden 2014 kyselyssä havaitsimme suomalaisten arvo- ja asennemaailman siirtyneen kohti niin sanottuja postmateriaalisia arvoja: turvallisuuden ja työn merkitys oli vähentynyt samanaikaisesti kun elämänlaatuun ja itsensä toteuttamiseen liittyviä asioita arvostettiin entistä enemmän. Nyt haluamme tietää, miten kehitys on jatkunut 2010-luvun lopulla.

20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kyselyyn on palautettu sellaisia kysymyksiä, joita on kysytty aikaisemmin vain vuonna 1999. Tulemme myös julkaisemaan tutkimuksen tulokset aikaisempaa laajempana vertailuraporttina syksyllä 2019. Vaikka elämäntavat ja asenteet muuttuvat usein hitaasti, oletuksemme on, että suomalaisten arkielämä on mullistunut viimeisen 20 vuoden aikana erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen ansiosta.

Yleisesti ottaen Suomi-kyselyn kaltaisia, laadukkaaseen väestötason otantaan perustuvia kyselyaineistoja kerätään vähän. Kyselyjä tehdään kyllä paljon, mutta usein ne ovat kiintiöityjä eri väestöryhmiin tai sitten ne pohjautuvat verkkopaneeleihin. Otostutkimusten yleistäminen ja siten erilaisten trendien seuraaminen vaatii kuitenkin satunnaisiin asetelmiin perustuvia edustavia ja riittävän suuria otoksia.

Aineistoilla on mahdollista tarkastella empiirisesti erilaisten julkisessa tai akateemisessa keskustelussa esitettyjen väitteiden todenmukaisuutta. Suomi-aineistot ovatkin olleet tutkijoiden ja opiskelijoiden ahkerassa käytössä tarjotessaan ainutlaatuisen mahdollisuuden analysoida suomalaisen väestön asenneilmapiirin muutoksia monesta eri näkökulmasta. Aineistoihin perustuvien analyysien pohjalta on vuosien saatossa julkaistu väitöskirjoja, useita korkeatasoisia tieteellisiä artikkeleja, lukuisia yleistajuisia artikkeleita sekä opinnäytteitä. Lisäksi eri vuosien aineistoja on hyödynnetty monipuolisesti Turun ja Jyväskylän yliopistojen menetelmä- ja luento-opetuksessa.