Menetelmäkuvaus

Suomi-kyselyjen tarkoituksena on kerätä tietoa suomalaisten kulutuksesta ja elämäntavoista. Aineistot pohjautuvat otantatutkimuksiin, jotka ovat yleistettävissä edustamaan suomalaista aikuisväestöä. Suurin osa kysymyksistä koskee vastaajia itseään; vain muutama liittyy vastaajan kotitalouteen. 

Kyselyn perusjoukko on 18–74-vuotiaat suomenkieliset Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Otos perustuu väestötietojärjestelmästä tehtävään satunnaispoimintaan. Vuonna 2019 otoskoko oli 4000 henkilöä, joka koostuu kuudesta ikäkohtaisesta ositteesta. Satunnaispoiminta toteutettiin erikseen 18–27-, 28–37-, 38–47-,48–56-, 57–65- ja 66–74-vuotiaiden muodostamista otoskehikoista. Aikaisempina vuosina otoksen satunnaispoiminta on tehty otoskehikosta, joka on sisältänyt kaikki 18–74-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat suomenkieliset. Otantatavan muutos on pelkästään tekninen, eikä sillä ole vaikutusta aineistojen vertailtavuuteen.

Kysely on toteutettu vuodesta 2009 alkaen yhdistelmätiedonkeruulla. Otokselle on ensin lähetetty postitse saatekirje ja lomake, jossa on annettu vaihtoehdoksi vastata myös verkossa. Verkkovastaaminen yleistyi vuodesta 2009 vuoteen 2014 yli 30 prosenttia, mutta edelleen vastaajat valitsivat selvästi mieluummin perinteisen postikyselyn. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 46 prosenttia otokseen valikoituneista. Toivomme, että pystyisimme kasvattamaan vastausosuutta yli 50 prosenttiin, mikä parantaisi tulostemme luotettavuutta suomalaisten elämäntapojen ja kulutusasenteiden kuvaamisessa.

Otantatutkimuksissa ilmenee aina satunnaista vaihtelua. Yleistäessämme tuloksia otoksesta väestötasolle käytämme luotettavuuden arviointiin virhemarginaaleja. Uuden otantatavan ansiosta voimme myös korjata vastauskadon vaikutusta ikäryhmäkohtaisilla painokertoimilla.