Tutkimusalueet

Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskuksen tutkijat ovat erikoistuneet laajaan kirjoon ympäristöetiikan erityisalueita ja erityiskysymyksiä. Tutkimus keskittyy perinteisten ympäristöetiikan teorioiden ja ympäristöongelmien tarkastelun lisäksi käytännönläheisiin ja soveltaviin kysymyksiin. Tällä hetkellä keskuksessa on 11 tutkijaa ja heidän asiantuntijuusalueensa voidaan jakaa neljään temaattiseen kokonaisuuteen: ympäristökriisit ja niihin vastaaminen; eläinfilosofia; kestävä yhteiskunta; ja uudet teknologiat ja avaruus.

Ympäristökriisit ja niihin vastaaminen

Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista, laaja-alaisimmista ja monimutkaisimmista maapalloa koettelevista ympäristökriiseistä. Ilmastonmuutokseen liittyen tutkijamme ovat tarkastelleet kysymyksiä, jotka keskittyvät yksilöiden vastuisiin, vastuiden vaativuuteen sekä ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen esimerkiksi ilmastotuuppausten avulla. Lisäksi tutkimusta on tehty aiheista, kuten luonnon monimuotoisuuden katoaminen (biodiversiteettikato), ympäristösotien oikeutus ja ruoantuotannon haasteet.

Eläinfilosofia 

Muunlajiset eläimet kärsivät huomattavasti ihmisen toiminnasta. Kärsimystä aiheuttaa muun muassa eläinteollisuus, metsästys sekä vieraslajien hävittäminen.  Eläinetiikassa tutkitaan muunlajisten eläinten oikeuksia, moraalista asemaa ja ihmisen suhdetta muunlajisiin eläimiin. Tutkijamme ovat keskittyneet eläimiä koskeviin tunteisiin, asenteisiin ja kielenkäyttöön, luonnonvaraisten eläinten kärsimykseen sekä moraalisten teorioiden ja periaatteiden ulottamiseen ihmisistä myös muihin elollisiin.

Kestävä yhteiskunta

Hyvä yhteiskunta tarjoaa jäsenilleen turvaa, hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta. Mutta sen on myös huomioitava ympäristö, jossa ihmiset elävät. Muuten se ei ole kestävällä pohjalla. Keskuksemme tutkijat ovat tutkineet esimerkiksi planetaarisiin rajoihin eli maapallon kantokykyyn liittyviä filosofisia kysymyksiä, tulevien sukupolvien huomioimisen etiikkaa, ympäristökasvatusta ja luontosuhdetta, terveydenhuollon ympäristövaikutuksia ja tekstiilietiikkaa pikamuodin kulutuksen kontekstissa. Kestävyysfilosofian alalla on tutkittu myös kestävyyden käsitteellisiä ulottuvuuksia, eli mitä tarkoitetaan, kun sanotaan esimerkiksi yhteiskunnan olevan kestävä.

Uudet teknologiat ja avaruus

Uudet teknologiat ja ihmislajin teknologinen kyvykkyys kehittyvät vauhdilla. Teknologiasta on haettu ratkaisuja ympäristöongelmiin, mutta kehittyvä teknologia voi yhtä hyvin aiheuttaa uusia ympäristöeettisiä ongelmia. Näihin mahdollisuuksiin ja ongelmiin liittyen tutkijamme ovat tarkastelleen ihmisen avaruustoiminnan eettisiä kysymyksiä, ympäristönsuojelua ulkoavaruudessa, sukupuuttoon kuolleiden lajien henkiinherättämistä, muuntogeenisen ruoan etiikkaa ja luonnollisuuden käsitettä.

 

Viimeaikaiset julkaisut

Koi, P., Sivonen, J., Härmä, V., Karvonen, S. ja Siipi, H. (2025). Nudge the rich! The case for targeting the top 10% in behavioural climate policy. Humanities and Social Sciences Communications 12, 1559. https://doi.org/10.1057/s41599-025-05886-6

Rouhiainen, H. & Aarnio, J. (2025). ”Beyond anthropocentrism: Ethical Pluralism and Animal Perspectives in Finnish Primary School Textbooks”. Environmental Education Research. 1–30. https://doi.org/10.1080/13504622.2025.2579508

Salmi, I., Halme, M., Salo, P., Seeve, M., & Mäkelä, V. (2024). Educational Environments and Practices Associated with Enhancement of Children’s Nature Connectedness in Early Childhood Education: A Scoping Review. International Journal of Early Childhood Environmental Education, 12(1), 4-24.

Salmi, I. (2025). Nature-connective educational architecting–an approach to education based on the life-sustenance hypothesis. Humanities and Social Sciences Communications, 12(1), 1-9. https://doi.org/10.1057/s41599-025-05483-7

Salmi, I. (2025). The Life-sustenance Hypothesis: Understanding Human-Nature Connection by Integrating Rousseau’s Philosophy to Contemporary Systems Biological Viewpoints. Cosmos and History: The Journal of Natural and Social Philosophy, 21(2), 93–131. https://cosmosandhistory.org/index.php/journal/article/view/1448

Salmi, I. (2025). Kuinka syventää lasten luontoyhteyttä varhaiskasvatuksen arjessa? Ympäristökasvatus-lehti 2025, FEE Suomi. https://feesuomi.fi/lehti/kuinka-syventaa-lasten-luontoyhteytta-varhaiskasvatuksen-arjessa/

Salmi, I. (2025) . J.J. Rousseau ja transformaatiokokemukset nykyisen varhaiskasvatuksen kontekstissa. SIRENE-verkoston tieteellinen blogi, 20.11.2025. https://www.sirene.fi/blog/j-j-rousseau-ja-transformaatiokokemukset-nykyisen-varhaiskasvatuksen-kontekstissa/

Siipi, H.  (2024). ”Danger of Slippery Slopes in Nudge Research”. Journal of Academic Ethics. doi.org/10.1007/s10805-024-09568-x