Tulevaisuusosaamista nuorisoalan tarpeisiin – uusi hanke käynnistynyt 

Nopeasti muuttuvassa maailmassa myös nuorisoala kaipaa uutta osaamista ja näkökulmaa nuorten ohjaamiseen kohti epävarmaa tulevaisuutta. Uudessa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen hankkeessa sovelletaan tulevaisuusohjauksen näkökulmia ja menetelmiä nuorisoalalle ja kehitetään uudenlaista yhteistyötä alan toimijoiden välille.

Tulevaisuusohjauksen yhteiskehittäminen nuorisoalalla -hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Liedon ja Kaarinan kunnat sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Turun yksikkö. Hankkeessa Tulevaisuuden tutkimuskeskus pilotoi yhteistyökumppaneiden avulla tulevaisuustaitoja kehittäviä työpajoja varsinaissuomalaisille nuorille osana kuntien nuorisopalveluiden toimintaa. Hankkeen lopuksi julkaistaan työpajamalli ja yhteistyömalli nuorisoalan käyttöön. Tässä blogitekstissä käsitellään hankkeen taustalla olevia tarpeita nuorisoalan näkökulmasta.

Tulevaisuusohjausta kehitetään yhdessä nuorisoalan toimijoiden kanssa

Tulevaisuusohjaus on ohjauksen viitekehys, joka yhdistää tulevaisuudentutkimuksen näkökulmia kokonaisvaltaiseen ohjausajatteluun. Sen päämääränä on tulevaisuusajattelun kehittyminen, jota voidaan lähestyä erilaisten tulevaisuustaitojen[1] näkökulmasta. Tulevaisuusohjauksen kehittämistyötä on tehty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa osana erilaisia hankkeita vuodesta 2009 alkaen, mutta kehittämishankkeet ovat kohdistuneet pääosin koulutus- ja ohjaustyöhön. (ks. Ollila & Hujala 2022; Ollila, Miettinen & Jokinen 2022.) Niissä hankkeissa, joissa tulevaisuusohjausta on viety nuorisoalalle, on havaittu nuorisotyöntekijöiden halu ja tarve kehittää tulevaisuusajattelun ja -ohjauksen taitojaan (mm. Miettinen & Suurpää 2025). Niin ikään tuoreen nuorisoalan osaamistarvekyselyn mukaan alan työntekijät kaipaavat osaamista tulevaisuustyöskentelystä (Kärri 2026). Tulevaisuus näkyy esimerkiksi Nuorisoala ry:n vuosittaisten Nuori-päivien teemana vuonna 2027. Nuorisoalan kiinnostus tulevaisuusteemoja kohtaan sekä toive tukea nuorten tulevaisuustaitojen kehittymistä myös epävirallisemmissa ympäristöissä koulun ulkopuolella ovat signaaleja, joihin tässä hankkeessa tartutaan.

Hankkeessa uutuusarvoa luo se, että varsinaissuomalaiset nuorisoalan toimijat, alan opiskelijoista lähtien, otetaan mukaan aitoon yhteiskehittämiseen koko hankkeen ajaksi ja yhdessä muotoillaan tämä työskentelytapa valmiiksi yhteistyömalliksi. Alussa kehittämistyössä ovat mukana hankkeen yhteistyökumppanit, mutta hankkeen edetessä myös muita kiinnostuneita toimijoita voidaan ottaa mukaan hankkeen toiminnan ja yhteistyön pilotointiin.

Kun varsinaissuomalaisten nuorisoalan toimijoiden yhteistyötä vahvistetaan, saadaan hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen käyttöön vahvemmin. Perusajatuksena on, ettei kenenkään tarvitse toimia yksin, vaan taustalla on verkosto, joka tukee uudenlaisen toiminnan juurruttamista osaksi nuorisoalan perustyötä. Näin ollen hanke ei lisää nuorisotyöntekijöiden työtaakkaa, vaan kehittää olemassa olevaa toimintaa paremmaksi ja resurssitehokkaammaksi. Osana hanketta myös nuorisoalan opiskelijat eli tulevat alan ammattilaiset pääsevät vahvemmin mukaan työelämäyhteistyöhön ja keskusteluun siitä, miten nuorisoalaa voitaisiin kehittää yhdessä. Hankkeen toimintatavat voivat toimia laajemman keskustelun herättäjänä siihen, millaiseksi toimintaa tulisi nuorisoalalla muuttaa, jotta ala pysyy elinvoimaisena.

Tulevaisuusohjauksen menetelmät vahvistavat nuorisotyön ohjausosaamista

Tulevaisuusohjauksessa keskeistä on olla ohjaamatta kohti tiettyä tulevaisuutta, sillä tulevaisuus on aina ennakoimaton ja täynnä erilaisia mahdollisuuksia. On tärkeää osata olla tietämättä mitään valmiiksi ja pohtia asioita yhdessä ohjattavien kanssa. Kutsumme tällaista ohjausotetta fasilitoivaksi työotteeksi (ks. Ollila ym. 2022, s. 420), jossa luotetaan siihen, että nuoret osaavat itse pohtia tulevaisuutta, kun tarjoamme heille siihen työkaluja ja jäsentyneen prosessin. Hankkeessa käytettävät sekä uudet kehitettävät menetelmät pohjaavat pitkäjänteiseen tulevaisuusohjauksen kehittämistyöhön, ja ne tarjoavat vankan perustan tulevaisuustyöskentelylle. Niiden käyttö vaatii vain uteliasta ja avointa mieltä sekä luottamusta yhteiseen työskentelyyn ja menetelmien toimivuuteen.

Hankkeen menetelmät, toimintatavat ja yhteistyö hioutuvat hankkeen edetessä. Valmiita ratkaisuja nuorisoalan ja tulevaisuusohjauksen yhdistämiseen ei vielä ole, mutta yhdessä ne löydetään ja yhdessä niitä sovelletaan. Yhteistyötä tehdessä kehittyvät myös mukana olevien toimijoiden oma tulevaisuussuhde ja ohjausosaaminen – sillä saralla on toivottavasti paljon hedelmällisiä henkilökohtaisia ja yhteisiä oivalluksia luvassa. 

Nuorisoalalla on paljon käyttämätöntä potentiaalia olla mukana kehittämässä tulevaisuusohjausta ja sitä kautta tukea nuorten tulevaisuustoimijuutta. Kerromme tulevissa blogiteksteissä myös muun muassa nuorten tarpeista tähän hankkeeseen liittyen sekä hankkeessa sovellettavista menetelmistä ja työpajamallista.

Innokasta ja iloista nuorisoalan yhteiskehittämistä odottaen, 
Anniina ja Johanna 

Anniina Salomäki, koulutusasiantuntija 
Johanna Uttula, projektikoordinaattori 
Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Seuraa hanketta ja lue lisää tulevaisuusohjauksesta:

Tulevaisuusohjauksen yhteiskehittäminen nuorisoalalla -hankkeen toteuttaa Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ja sen rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) /Keski-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen toiminta-alueena on Varsinais-Suomi ja yhteistyökumppaneina ovat Liedon kunta, Kaarinan kunta sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) Turun yksikkö. Hankkeen toimintakausi on 1.6.2026–31.12.2028.

Lähteet:

Kärri, A. (2026). Osaamistarvekysely kertoo: Nuorisoalan ammattilaiset haluavat lisää osaamista tulevaisuus- ja ennakointitaidoista. Julkaisussa Nuorisoala ry (2026) Mitä kuuluu nuorille ja nuorisoalalle? – Vuosikatsaus 2026, s. 116–121.

Miettinen, S. & Suurpää, L. (2025) Tulevaisuususkoa vahvistetaan yhdessä. Teoksessa Monialaista yhteistyötä nuorten hyväksi. Kohti uutta -hankkeen julkaisu, Hämeenlinnan kaupunki 2025, s. 29–31.

Ollila, Johanna & Hujala, Teppo (2022) Tulevaisuustaidot ja tulevaisuusoppiminen. Teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) (2022) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.

Ollila, Johanna – Miettinen, Sari & Jokinen, Leena (2022) Tulevaisuusohjaus. Välineitä tulevaisuusajattelun ja -taitojen kehittämiseen. Teoksessa Aalto, Hanna-Kaisa – Heikkilä, Katariina – Keski-Pukkila, Pasi – Mäki, Maija & Pöllänen, Markus (toim.) (2022) Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.

[1] Tulevaisuustaidoilla viitataan tässä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen työryhmän määrittelemään kahdeksan tulevaisuustaidon kokonaisuuteen (ks. Ollila & Hujala 2022).

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus