Kohti kestävää ja oikeudenmukaista siirtymää Satakunnassa
Kuvassa professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta, joka piti keynote-puheenvuoron Porin yliopistokeskuksessa 27.8.2024 järjestetyssä seminaarissa
Satakunta on yksi Suomen johtavista alueista, kun puhutaan vihreästä siirtymästä ja alueellisesta kehittämisestä. UniSus-hankkeen loppuseminaarissa kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja, jotka valottivat kestävyystavoitteiden ja innovaatioiden merkitystä alueen tulevaisuudelle. Seminaarissa nousivat esille neljä keskeistä teemaa: vihreän siirtymän konfliktien hallinta, luonnonpääoman ja ekosysteemipalveluiden merkitys, korkeakoulujen rooli aluekehityksessä sekä hankkeessa tuotetun yhteisjulkaisun merkitys Satakunnan kestävän siirtymän nykytilan ja tulevaisuuden ymmärtämisessä.
Vihreä siirtymä tarvitsee ennakoivaa konfliktinhallintaa
Vihreä siirtymä kohti kestävämpää tulevaisuutta ei ole pelkästään teknologinen haaste, vaan myös merkittävä yhteiskunnallinen muutosprosessi, joka herättää monenlaisia ristiriitoja. Professori Lasse Peltonen Itä-Suomen yliopistosta korosti Satakunta kestävän siirtymän mallimaakunnaksi? -päätösseminaarissa (UniSus-hanke), että uusiutuvan energian hankkeet, kuten tuulivoiman rakentaminen, voivat tuoda mukanaan uusia jännitteitä paikallisyhteisöissä ja synnyttää konflikteja, jotka liittyvät esimerkiksi maisemavaikutuksiin tai perinteisten elinkeinojen teollisten hankkeiden välisiin ristiriitoihin.
Vihreän siirtymän tavoitteena on edistää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa, mutta prosessi ei ole yksinkertainen. Esimerkiksi tuulivoiman laajamittainen rakentaminen herättää kysymyksiä siitä, kenen ehdoilla ja mihin nämä hankkeet sijoittuvat. Professori Peltonen muistuttaa, että konfliktit syntyvät usein tilanteissa, joissa paikallisyhteisöillä ei ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon tai vaikuttaa hankkeiden toteutukseen.
Peltonen korosti, että siirtymä ei ole vain teknologinen, vaan se koskettaa laajemmin yhteiskunnallisia ja poliittisia valtarakenteita. Siksi ennakoiva konfliktinhallinta on avainasemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeiden suunnittelussa tulisi ottaa huomioon paitsi teknologiset ja taloudelliset tekijät, myös paikallisyhteisöjen näkemykset ja huolenaiheet.
Esimerkiksi Pohjois-Suomessa poronhoitoalueilla toteutetut tuulivoimahankkeet ovat tuoneet esiin tarpeen luoda yhteisiä pelisääntöjä, jotta voidaan varmistaa, että uusiutuvan energian tuotanto ei vaaranna paikallisia elinkeinoja. Yhteistyössä eri toimijoiden, kuten paikallisyhteisöjen, yritysten ja viranomaisten kesken, on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja vähentävät ristiriitoja.
Peltonen nosti esiin myös oikeudenmukaisuuden merkityksen siirtymässä. Siirtymän vaikutusten tasapuolinen jakaminen ja heikompien ryhmien huomioiminen on tärkeää, jotta prosessi koetaan oikeudenmukaiseksi. Tämä vaatii läpinäkyviä prosesseja, avointa vuorovaikutusta ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää, että sen toteutuksessa otetaan huomioon myös konfliktien ennaltaehkäisy ja hallinta. Tämä tarkoittaa, että paikallisyhteisöt ja sidosryhmät on otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Osallistumisen mahdollistaminen ja avoin tiedonvälitys voivat auttaa vähentämään vastustusta ja edistämään hankkeiden hyväksyttävyyttä.
Professori Lasse Peltosen viesti on selvä: vihreän siirtymän ei tulisi jättää ketään jälkeen. Kyse on siitä, että samalla kun edistämme ilmastotavoitteita ja uusiutuvan energian käyttöä, meidän on varmistettava, että prosessit ovat oikeudenmukaisia ja että siirtymä tukee kaikkien yhteiskuntaryhmien hyvinvointia. Tämä edellyttää ennakoivaa konfliktinhallintaa ja vahvaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden välillä.
Vihreä siirtymä on mahdollisuus uudistaa yhteiskuntaamme kestävämmäksi, mutta se vaatii myös herkkävaistoista johtajuutta ja kykyä kuunnella erilaisia näkemyksiä ja huolenaiheita. Kun pidämme nämä asiat mielessä, voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.
Luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut: Avain Satakunnan kestävään tulevaisuuteen
Luonnonvarat ja niiden tuottamat ekosysteemipalvelut ovat kriittisiä paitsi ympäristön hyvinvoinnille myös alueellisen talouden ja yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Tämä oli keskeinen viesti Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Anu Lähteenmäki-Uutelan puheenvuorossa UniSus-hankkeen loppuseminaarissa.
Luonnonpääomalla tarkoitetaan luonnonvaroja, kuten metsiä, vesistöjä ja maaperää, jotka tuottavat ihmisille monenlaisia hyötyjä. Näitä hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi, ja ne kattavat muun muassa hiilensidonnan, veden puhdistuksen ja luonnon terveysvaikutukset. Lähteenmäki-Uutela korostaa, että ekosysteemipalvelut ovat välttämättömiä niin ihmisten kuin taloudenkin toiminnan kannalta. Silti niiden arvoa ei aina tunnusteta riittävästi päätöksenteossa.
Satakunnassa, kuten muuallakin Suomessa, luonnonpääoman hallinta ja sen kestävä käyttö ovat keskeisiä tulevaisuuden kysymyksiä. Vesistöjen hyvä tila, metsien hiilensidontakyky ja turvemaiden hoito ovat kaikki tekijöitä, jotka vaikuttavat suoraan alueen hyvinvointiin ja talouteen. Lähteenmäki-Uutela nosti esiin, että vesistöjen rehevöityminen, erityisesti maatalouden ja metsätalouden päästöjen seurauksena, heikentää alueen ekosysteemipalveluja ja vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön.
Ekosysteemitilinpidon avulla voidaan seurata ja arvioida, kuinka paljon eri ekosysteemit tuottavat hyötyjä ja miten niiden tila kehittyy. Tämä tieto auttaa päätöksentekijöitä ja alueen toimijoita tekemään kestävämpiä ratkaisuja ja priorisoimaan toimenpiteitä, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien tilaa. Esimerkiksi metsien ja turvemaiden ennallistaminen voi parantaa hiilensidontaa ja vedenlaatua, mutta vaatii myös pitkäjänteistä suunnittelua ja resursseja.
Yksi merkittävä keino luonnonpääoman säilyttämisessä on ekologinen kompensaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jossain heikennetään luonnon tilaa esimerkiksi rakentamisen vuoksi, heikennys tulee kompensoida parantamalla ekosysteemiä jossain muualla. Tällainen lähestymistapa voi edistää luonnon monimuotoisuutta ja varmistaa, että kehityshankkeet ovat aidosti kestäviä.
Lähteenmäki-Uutela korostaa, että luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut ovat myös aluetalouden voimavara. Satakunnassa, jossa on runsaasti metsiä, vesistöjä ja turvemaita, näiden resurssien kestävä käyttö ja ennallistaminen voivat luoda uusia mahdollisuuksia muun muassa matkailussa ja vihreässä liiketoiminnassa. Tärkeää on kuitenkin löytää tasapaino luonnon ja talouden tarpeiden välillä, ja tässä yhteistyö eri toimijoiden kesken on avainasemassa.
Kestävän kehityksen saavuttaminen ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä, jotta tulevat sukupolvet voivat nauttia samoista luonnon tarjoamista hyödyistä kuin mekin. Luonnonpääoman arvottaminen ja ekosysteemipalvelujen merkityksen ymmärtäminen ovat keskeisiä tekijöitä matkalla kohti kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, niin Satakunnassa kuin koko Suomessa.
Korkeakoulujen rooli kestävän siirtymän edistämisessä
Tutkimuspäällikkö Päivikki Kuoppakangas Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä korosti alueellisten korkeakoulujen merkitystä kestävän kehityksen ja innovaatiotoiminnan tukemisessa. TSE Pori toimii aktiivisesti yhteistyössä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa kehittäen uusia liiketoimintamalleja ja tukien alueen elinkeinoelämää. Erityistä huomiota kiinnitetään digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämiseen kestävän teollisuuden ja aluekehityksen edistämiseksi. Yksikön monialainen yhteistyö ja joustavat toimintatavat tekevät siitä tärkeän toimijan Satakunnan kehittämisessä.
Yhteisjulkaisu – ainutlaatuinen katsaus Satakunnan kestävään siirtymään
UniSus-hankkeen projektipäällikkönä toiminut Tuomas Pohjola esitteli loppuseminaarissa teoksen, jossa käsitellään Satakunnan kestävää siirtymää laaja-alaisesti eri näkökulmista. Yhteisjulkaisussa on mukana 23 artikkelia, jotka kattavat yli 100 sivua. Julkaisuun osallistui yhteensä 29 asiantuntijaa eri aloilta, ja se tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen alueen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Teoksessa korostetaan erityisesti korkeakoulujen roolia aluekehityksessä ja TKI-toiminnassa, sekä käsitellään alueellisia haasteita ja mahdollisuuksia eri toimijoiden näkökulmista. Tämä julkaisu on merkittävä tietolähde ja keskustelunavaus, joka tuo esille Satakunnan kestävän siirtymän keskeiset kysymykset ja tulevaisuuden kehityssuunnat. E-kirja on ladattavissa ilmaiseksi täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9833-3