UTUbirds

Turun yliopistolla on hallussaan useita pitkäaikaisia ja arvokkaita lintujen pesimistietoja sisältäviä aineistoja, joita hyödynnetään aktiivisesti monissa kansainvälisissä tutkimusprojekteissa sekä opetustyössä. Tällaisia ovat esimerkiksi Utsjoen Kevon tutkimusaseman pönttölintuaikasarja (1983−; maailman pohjoisin kolopesijäseuranta-aineisto, >2000 pesää), Harjavallan ympäristötutkimusprojektin aineisto (1991−; >16000 pesää), Turun Ruissalon pönttöseuranta-aineisto (2004−; >4000 pesää), prof. Lars von Haartmanin 50 vuoden mittainen aineisto Askaisista (1943-1994; 4249 pesää) sekä Tammisaaren aikasarja (2003-2020; 2112 pesää). Näiden lähinnä varpuslintuja (tiaiset, kirjosieppo ym.) koskevien aikasarjojen lisäksi vastaavia aineistoja on kerätty petolinnuista (tuulihaukka, helmipöllö, varpuspöllö, lehtopöllö).

Kaikki nämä aineistot sisältävät samankaltaista tietoa lintujen pesinnästä (mm. paikkatiedot, pesinnän ajoittuminen, muna- ja poikasmäärät, pesinnän onnistuminen, poikasten ja emolintujen mittatiedot). Linnut merkitään yksilöllisesti ja kustakin populaatiosta kerätään lisäksi erilaisia ympäristömuuttujia (ympäristön laatu, lintujen ravinto, saastuminen ym.). Kaikkia edellä mainittuja aineistoja on käytetty ja käytetään jatkossa ympäristömuutosten (esim. ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen) vaikutusten selvittämiseen.

UTUbirds hankkeen tarkoituksena on tukea, koordinoida ja standardoida pesimäaikasarjojen keruuta, tallennusta, dokumentointia, pitkäaikaista säilytystä sekä tutkimuskäyttöä. UTUbirds kytkeytyy Euroopan laajuiseen SPI-Birds Network & Database –verkostoon (Studies of Populations of Individuals – Birds Network & Database). Kevon, Harjavallan ja Askaisten seuranta-aineistot ovat jo tällä hetkellä saatavissa SPI-tietokannan kautta. Kehitämme parhaillaan myös uutta etäpalvelimella toimivaa NestBase -tietokantaa helpottamaan ja yhtenäistämään aineiston tallennusta.