3D-mallit

Tällä sivulla esitellään joitain Sata3D-hankkeessa skannattuja ja tulostettuja Satakunnan museon esineitä. Kuvissa on rinnakkain ruostumattomasta teräksestä 3D-tulostettu esine ja valokuviin perustuva 3D-malli. Kaikki hankkeessa luodut mallit ovat vapaasti ladattavissa osoitteesta Satakunta Museum | Satakunnan Museo (@satakunnanmuseo) – Sketchfab. Vastaavia digitoitujen kulttuurihistoriallisten esineiden kokoelmia löytyy toki muualtakin, ja sivun lopussa esitellään muutama lähde joihin kannattaa tutustua.

Metallista tulostetut kappaleet valikoituivat tietyillä kriteereillä. Ensinnäkin kappaleiden tuli olla sopivan kokoisia; metallitulostus on kallista, ja hankkeessa oli käytössä tutkimuskäyttöön tarkoitettu laite (Aconity Midi+) jonka tulostusala on pieni verrattuna teollisiin metallin 3D-tulostimiin. Massiivisen kappaleen tulostaminen ei siis ole kovin tehokasta, varsinkin kun on hyödyllisempää tulostaa useita kappaleita kuin yksi iso. Kappaleiksi valittiin tietenkin alun perinkin metallista valmistettuja esineitä. Tämä tietenkin rajaa kivikauden pois edustetuista aikakausista, mutta muuten tulosteissa on pyritty edustamaan mahdollisimman monia aikakausia ja toisaalta eri käyttökohteita ja esinetyyppejä. Kuten ”3D-skannaus”-sivulla mainitaan, tietyn muotoiset esineet ovat myös hankalia skannauksen kannalta.

Kuva 1. Pronssikampa

Ainoa Suomesta löytynyt pronssikautinen kampa on pieni, vain noin 4cm kokoinen. Kampa on löytynyt pronssikautisesta naisen haudasta Rieskaronmäestä Nakkilasta. Kamman 13 piikkiä ovat taittuneet sisäänpäin ja/tai katkenneita. Osa piikeistä on myös yhdistynyt, johtuen alkuperäisen esineen korroosiosta. Skannatusta pinnasta ja tulostetusta kappaleesta erottuu selvästi kohokuviot piikkien yläpuolella. Tulostetta käsitellessä kamman pieni koko kiinnittää huomion; sen käyttäminen on hieman vaikeaa. Pienikin arvokkaasta pronssista tehty kampa on ollut varmasti arvokas luksusesine; nimestään huolimatta pronssikaudella pronssi on ollut harvinaista ja arvostettua ainetta.

Kuva 2. Lintuneula

Noin 8 cm pitkä pronssinen neula jonka päässä lintukuvio. Tulostetusta kappaleesta tuntuu selvästi linnun muotojen olevan yllättävän tarkat ja terävät. Tulostaessa pitkä, ohut neula on hieman vääntynyt johtuen tulostusprosessin korkeasta lämpötilasta.

 

Kuva 3. Rannerengas.

Pronssinen rannekoru, jossa ympyrän muotoisia koristeleimoja. Halkaisija on 56-69 mm. Tulostettua esinettä käsitellessä huomion kiinnittää korun koko ja paino; se on melko paksu, noin 4-6 mm, ja painaa yli 100 grammaa. Kuitenkin korun halkaisija on melko pieni eikä se kokeiltaessa sopinut keskikokoisen naisen saati miehen käteeen, etenkin kun teräksinen koru ei taivu. Korun sisäpuoli on tasainen ja sileä, ja lienee melko mukava kantaa painostaan huolimatta. Tämä avonainen rannerengastyyppi on ollut melko tyypillinen.

 

Kuva 4. Karhunhammasriipus.

Riipus on noin 5 cm pitkä ja siinä on 13 uurretta. Koru on tehty noin 1000-luvulla valamalla pronssista. Riipuksen pyöreät pinnat tekevät siitä mukavan ihoa vasten, ja toisaalta urien antaman tekstuurin ansiosta sitä on miellyttävä näprätä. Pronssista valetut karhunhammasriipukset ovat olleet hyvin yleisiä rautakauden Suomessa, etenkin naisilla. Riipuksia on voitu käyttää monella tapaa, esimerkiksi vyötäröllä yksittäin tai sarjana, ja niihin liittyy vahvaa symboliikkaa. (kts. mm. Kivisalo 2008,  https://doi.org/10.33356/temenos.4591)

Kuva 5. Kupurasolki

Rautakaudella valmistettu, noin 7 cm halkaisijaltaan oleva pyöreä solki. Soljen taustapuolella on kiinnikkeet neulalle joka puuttuu. Solkia käytetään pareittan kiinnittämään päällysmekko tai muu vaate. Tulostettua kappaletta käsitellessä huomion kiinnittää kappaleen kolmiulotteisuus ja tekstuuri; solki on kuperan muotoinen, erityisesti keskustaa kohti mentäessä. Soljen päällä on kaunis geometrinen kuvio ja useita painanteita. Soljen keskikohdassa on reikä jonka reunoissa neliömäisiä painanteita. Kokonaisuudessaan soljella on vahva tekstuuri ja sitä on kiinnostavaa katsella eri kulmista, varmasti etenkin alkuperäisessä asussaan pronssisena. Solkiparin välillä on usein kulkenut ketju johon voi kiinnittää muita koruja.

Kuva 6. Hevosenkenkäsolki.

Pronssinen rautakaudella valmistettu solki, halkaisijaltaan noin 60 mm. Solki tuntuu käsissä ulkonäköään mielenkiintoisemmalta, sillä kuvassa heikosti näkyvä kohokuvio ulkokehällä ja tiimalasikuvio sisäkehällä antavat soljelle selkeän ja karkean tekstuurin. Soljen kiinnitysneula puuttuu, mutta sen solkeen kiinnittänyt lenkki on yhä paikallaan. Hevosenkenkäsolki on ollut viikinkiajalla tyypillinen koru ja toisaalta tarpeellinen asuste.

Kuva 7. Sormus.

Sormus on valmistettu kiertämällä ohutta pronssisuikaletta spiraaliksi. Sormus on yllättävän iso, eikä sitä ole helppo sovittaa mukavasti sormeen. Tähän voi ehkä vaikuttaa 3D-tulostuksen vaatima kompromissi; kierteiden väliin on lisätty ohut seinämä tukemaan spiraaleja. Lähes vaakasuorien, alta tukemattomien pintojen 3D-tulostaminen on hankalaa ja johtaa helposti tulostusvirheisiin. Tulostuksen epäonnistumisen ehkäisemiseksi spiraalit on tuettu ohuella umpiseinällä joka tekee sormuksesta putkimaisen. Spiraali on myös ollut hankala geometria skannata tarkasti, sillä skannerin on vaikea ”nähdä” kapeisiin ja syviin koloihin.

Kuva 8.  Husby-solki

Kuvan 8 solki on hyvin pieni ja siro.Valokuva korroosion tummentamasta, ja osin tulessa sulaneesta kappaleesta ei tee oikeutta soljelle; metallisen kiiltävänä sen sirot muodot ja pinnan kuviointi näkyvät ja tuntuvat selkeästi. Alkuperäisessä asussaan pronssisen kiiltävänä, ja ehjänä, solki on varmasti ollut kaunis asuste.

Löydät loputkin hankkeessa skannatut esineet Sketchfabista!

Mikäli kiinnostuit kulttuurihistoriallisten 3D-mallien hyödyntämisestä, mutta Sata3D-hankkeessa ei tuotettu tarvitsemaasi mallia, saatat löytää etsimäsi muista arkistoista. Yleisiä 3D-mallien jakamiseen erikoistuneita sivustoja ovat esim. Sketchfab, Printables, ja Thingiverse. Erityisesti Sketchfab-sivustolta löytyy monien museoiden itse luomia kokoelmia. Lisäksi arkeologisiin tai kulttuurihistoriallisiin 3D-malleihin keskittyviä sivuja ovat mm.: