Merkittävä tutkimusyhteistyö
Child Morbidity
Tutkimuksessa selvitetään suomalasten lasten ja nuorten fyysisten ja psyykkisten sairauksien epidemiologiaa, hoitoa ja selviytymiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusaineiston muodostaa kohorttiaineisto kaikista vuosina 2001-2006 Suomessa syntyneistä lapsista (n = 340 000) ja heidän biologisista vanhemmistaan. Tutkimuksessa selvitetään ajankohtaisesti esimerkiksi ADHD:n ilmaantuvuuden muutoksia 2000-luvulla, vanhemman mielenterveyden häiriöiden yhteyttä lapsen astmaan ja syömishäiriöiden ylisukupolvisia yhteyksiä.
Linkki: Child Morbidity
FLT-Step
Tutkimuksessa selvitetään masennuksen ja ahdistuksen hoidon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta perusterveydenhuollossa. Tutkittavia psykososiaalisia hoitoja tarjotaan laajasti eri hyvinvointialueilla. Tutkimusta koordinoi HUS ja länsirannikon yhteistyöaluetta koskien Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha). Varhan lisäksi tutkimukseen osallistuu kahdeksan hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki sekä Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistot. Turun yliopiston / Varhan tutkimusryhmä selvittää erityisesti vaikuttavuutta nuoruusikäisten ikäryhmässä. Tutkimusta rahoittaa Euroopan unioni ja Sosiaali- ja terveysministeriö.
Linkki: FLT-Step
LANUPS ja NEPSOS
Nuorisopsykiatrian tutkijat ovat yhteistyössä sosiaalityön ja erityispedagogiikan tutkijoiden kanssa tutkinut nuorisopsykiatrisen ja lastensuojelun yhteisasiakkaita monitieteellisissä tutkimushankkeissa. Vuosina 2021-2022 toteutimme Lastensuojelun sosiaalityön ja nuorisopsykiatrian yhteistutkiminen ja -kehittäminen (LANUPS) -tutkimushankkeen. Vuosina 2023-2024 yhteistyö jatkui Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus (NEPSOS) -tutkimushankkeessa. Molempia tutkimushankkeita rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö. Kummankin tutkimushankeen tuloksista raportoidaan edelleen aktiivisesti.
FinnBrain
FinnBrain-tutkimus on vuonna 2010 käynnistynyt tutkimus, jossa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen ja terveyteen. Tutkittavat perheet on rekrytoitu äidin raskausaikana ja tutkimuksessa selvitetään hyvin monitieteisesti erilaisten tekijöiden vaikutuksia perheiden hyvinvointiin. Tutkimuksen on suunniteltu jatkuvan useiden vuosikymmenien ajan. Tutkimusyhteistyö on kohdistunut erityisesti aleksitymiaan ja laajemmin psykologisten tekijöiden ja psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin yhteyksiin. Tutkimusaineiston lapset ovat tulossa nuoruusikään.
Linkki: FinnBrain
PIPARI
PIPARI-tutkimus (Pienipainoset riskilapset) on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkittäisseurantatutkimus, jossa seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosta, 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä aikuisuuteen. Tutkimuksen keskeisinä tavoitteena on selvittää sikiöaikaisten riskitekijöiden vaikutusta lapsen pitkäaikaisennusteeseen ja selvittää varhaisvaiheen kehityksen merkitystä myöhemmälle kehitykselle. Tutkittavat ovat viimeksi osallistuneet 17-vuotiaina tehtyyn seurantaan ja tämän osalta selvitämme yhteistyössä edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta nuorten hyvinvointiin aikuisuuden kynnyksellä.
Linkki: PIPARI
IMAGINE
IMAGINE-hankkeen tavoite on turvata nuorten tasavertainen pääsy vaikuttaviin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja nuorten osallisuus yhteiskunnassa mielenterveysongelmista huolimatta. Hankkeessa otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan nuorille suunniteltuja, tutkimusnäyttöön perustuvia interventioita, joilla pyritään mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon. Hankkeessa tutkitaan interventioiden vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja juurruttamista suomalaiseen palvelujärjestelmään. Yhteistyö kohdistuu keskeisesti nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) vaikuttavuuden tutkimiseen ja sen käyttöönottoon Varsinais-Suomen hyvinvointialueella.
Linkki: IMAGINE