Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään

PIPARI-tutkimus on Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalla vuonna 2001 käynnistetty pitkittäisseurantatutkimus, jossa seurataan 478 lapsen (232 pikkukeskosta, 246 täysiaikaista verrokkilasta) kehitystä syntymästä kouluikään. Riskilasten kehitysseuranta on tärkeää, jotta pienten keskoslasten perheille voitaisiin antaa luotettavaa tietoa lapsen selviytymisestä varhaislapsuudessa ja kouluiässä. Tutkimus on myös yhteiskunnallisesti tärkeää: tarvitaan riittävän suuriin potilasaineistoihin ja pitkäaikaisseurantaan perustuvia tutkimuksia, jotta yhteiskunnan käytössä olevat resurssit osattaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Tutkimuksen tavoitteena on:

  • selvittää sikiöaikaisten riskitekijöiden vaikutusta lapsen pitkäaikaisennusteeseen
  • selvittää tehohoidon erilaisten hoitokäytäntöjen vaikutusta lapsen pitkäaikaisennusteeseen ja parantaa sitä kautta keskosten hoitoa
  • mitata uusilla menetelmillä aivojen rakennetta ja kypsymistä keskosilla, ja selvittää aivojen rakenteellisten piirteiden ja kypsymisen merkitystä imeväisen käyttäytymisessä ja lapsen myöhemmässä kehityksessä
  • tutkia keskosen motoriikkaa, aistitoimintoja ja varhaisheijasteita 36 raskausviikolta lähtien ja löytää oireita, joilla voidaan ennustaa myöhempiä kehitysongelmia
  • tutkia keskosen käyttäytymistä, tarkkaavuutta ja kehitystä, sekä selvittää varhaisvaiheen kehityksen merkitystä myöhempään kehitykseen nähden.
  • tutkia keskosen varhaisvaiheen kielellis-kommunikatiivisen kehityksen erityispiirteitä ja tarkastella tämän kehityksen yhteyttä myöhempään kielelliseen kehitykseen nähden
  • tutkia keskosen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, siihen vaikuttavia tekijöitä ja sen   merkitystä myöhemmälle kehitykselle

Nyt käynnissä olevien 17 vuoden iässä tehtävien tutkimusten tavoitteena on:

  • tutkia toiminnanohjauksen taitoja, jotka voivat vaikuttaa oppimisvaikeuksiin ja koulumenestymiseen.
  • tutkia tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, aleksitymian esiintymistä, sosiaalisia taitoja ja yksinäisyyttä.
  • tutkia kielellisiä taitoja.
  • tutkia terveyteen liittyvää elämänlaatua.
  • tutkia seksuaalisuutta ja suhdetta omaan kehoon, päihdekäyttäytymistä ja median käyttöä.
  • tutkia, miten keskosena syntyneet nuoret kokevat saaneensa elämänsä aikana hoivaa vanhemmiltaan.

PIPARI-SWAT (Study Within a Trial):

Tutkimus on osa 17 ikävuoden seurantaa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää keinoja, joilla voidaan parantaa pikkukeskosena syntyneiden lasten ja heidän perheidensä sekä täysiaikaisena syntyneiden verrokkien osallistumisaktiivisuutta pitkäaikaisseurantaan. Tavoitteena on parantaa osallistumisaktiivisuutta, lyhentää vastausaikaa sekä vähentää tarvittavien karhukertojen määrää. Tämä on kliinisessä tutkimuksessa tärkeää niin valikoitumisen kuin eettisen näkökulmankin kannalta. Samalla tutkimuksen resursseja saadaan säästettyä ja kohdennettua muualle.

ePIPARI – keskosten digitaalinen kehitysseuranta:

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, että voidaanko <34 raskausviikolla syntyneiden keskosten kehitystä seurata luotettavasti digitaalisilla menetelmillä. Tavoitteena on, että yhä useampaa keskosena syntynyttä lasta pystyttäisiin seuraamaan pidempään ja resursseja ja tukitoimia saataisiin kohdennettua niitä eniten tarvitseville. ePIPARI digitaalinen alusta sisältää keskosille suunnatun moniammatillisen kehitysseurannan lasketusta ajasta kahden vuoden korjattuun ikään asti. Lisäksi ePIPARI tarjoaa perheille videomateriaalia lapsen normaalista ikätasoisesta kehityksestä.