Vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja hyvin pienipainoisena syntyneiden lasten kehitys, käyttäytyminen ja elämänlaatu

(väitöskirjatyön tiivistelmä)

Taustaa:

Keskosten vanhemmilla, varsinkin äideillä, on riski ahdistua ja masentua. Keskosten elämää voivat varjostaa kehitykselliset ongelmat.

Tavoitteet:

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää molempien vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä pienipainoisena syntyneen keskoslapsen (syntymäpaino ≤1500 g) kehitykseen. Lisäksi tutkittiin keskosilla yliedustetuiksi todettujen sairauksien vaikutusta lapsen elämänlaatuun ja perheen yleiseen toimivuuteen.

Aineisto:

Tutkimukseen otettiin 201 vuosina 2001–2006 Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hyvin pienipainoisena syntynyttä keskosta vanhempineen (I–IV). Yhdessä tutkimuksessa (IV) oli mukana verrokkiryhmä (n=166).

Menetelmät:

Vanhempien psyykkistä hyvinvointia arvioitiin heidän kokemiensa masennusoireiden, vanhemmuuden stressin ja elämänhallinnan tunteen kautta. Myös perheen yleinen toimivuus kartoitettiin. Keskosilta arvioitiin kognitiivinen kehitys, käyttäytymisvaikeudet, sosio-emotionaalinen kehitys ja terveyteen liittyvä elämänlaatu eri ikäpisteissä 2–8 vuotiaina.

Tulokset:

Vanhempien psyykkinen hyvinvointi oli yhteydessä keskoslasten kehitykseen. Niillä keskosilla, joilla oli pitkäaikaissairauksia, oli myös huonompi terveyteen liittyvä elämänlaatu ja heidän perheissään oli huonompi toimintakyky. Suurin osa keskosista selviytyi ilman keskosuuteen liittyviä pitkäaikaissairauksia (64.5%), ilman merkittäviä käytösongelmia (93%), ilman tunne-elämän ongelmia (64%) ja ilman toiminnanohjauksen ongelmia (62%). 63%:lla oli normaalit sosiaaliset taidot ja vain 3%:lla oli merkittävä kognitiivisen kehityksen viive.

Yhteenvetona todettiin, että keskoslasten vanhempien kokemat masennusoireet ja vanhemmuuden stressi voivat olla uhka keskoslasten normaalille kehitykselle, kun taas vanhempien hyvä elämänhallinnan tunne voi olla suojaava tekijä. On myös mahdollista, että kehityksessään viiveisten lasten vanhemmat voivat kokea muita vanhempia enemmän masennusta ja stressiä. Keskoslasten pitkäaikaissairaudet ovat taakka lapselle itselleen mutta myös koko perheelle.