Jarmo Harri Jantunen
En uskaltanut ajatella muuta vaihtoehtoa kuin olla hetero – kielitiede ja sateenkaarevat kaapissa ja kaapista
Queer-teoria ja -tutkimus pyrkivät tekemään näkyviksi identiteettikategorioita, kuten sukupuolta, seksuaalisuutta, rotua ja luokkaa, ja samalla kyseenalaistamaan näitä kategorioita ja niiden rajoja. Tutkimuksen ydintä ovat ei-normatiivisten seksuaalisuuksien ja sukupuolten tutkimus ja heteronormatiivisuuden kriittinen tarkastelu. Queer-teorian juuret ovat aiemmassa homo- ja lesbotutkimuksessa, feministisessä tutkimuksessa ja myös 1970- ja 80-lukujen homojen ja lesbojen oikeuksia ajavassa poliittisessa liikehdinnässä. Queer-lingvistiikka puolestaan nojautuu teoreettisesti queer-teoriaan ja pyrkii irtautumaan kaksisukupuolisesta ja heteronormatiivisesta kielentutkimuksesta ja paljastamaan hetero- ja cis-normatiivisuutta tuottavat kielenkäytön tavat ja asenteet.
Queer-kielitieteellinen tutkimus pohjautuu sosiolingvistiikan ensimmäiseen aaltoon lukeutuvaan variaationtutkimukseen, jossa keskityttiin etenkin heteronormista oletetusti poikkeavaan kielenkäyttöön. Kiinnostuksen kohteina olivat lesbonaisten ja etenkin homomiesten idio- ja sosiolektien piirteet, kuten prosodiikka ja slangi (gay and lesbian linguistics) – tähän tutkimustraditioon on luettavissa myös varsin monipuolinen leksikografinen tutkimus (lavender lexicons). Varhaisen tutkimuksen tavoitteena oli nostaa vähemmistöt sosiolingvistisen tutkimuksen kohteiksi. Myöhemmin painopisteiksi ovat nousseet poststrukturalistisessa hengessä monipuolisesti muidenkin ei-normatiivisten seksuaalisuuksien ja sukupuolten rajojen tarkastelu, ja tutkimus on siirtynyt variationistisesta tutkimuksesta muun muassa identiteettien, normatiivisten ja ei-normatiivisten seksuaalisuuksien ja sukupuolten diskursiivisen tuottamisen sekä marginalisoitumiseen liittyvien ilmiöiden tarkasteluun.
Käyn esityksessäni läpi alan kehityspolkuja, merkitystä ja haasteita sekä nostan esiin esimerkkejä tutkimushistorian varrelta maailmalta ja Suomesta. Esittelen myös tutkimustani Seksuaali- ja sukupuolisegregaatio ja stigmatisoituneet paikat, jossa etsin kyselyaineiston avulla ja korpusavusteisen diskurssintutkimuksen menetelmiin vastauksia siihen, millaiseksi sateenkaari-ihmiset ovat kokeneet asumisen ja elämisen Suomessa vähemmistöön kuulumisen, syrjinnän ja tasa-arvon näkökulmasta.