Ilmansaasteiden vaikutukset lintuihin
Hankkeemme tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia ilmansaasteilla on luonnonvaraisiin lintuihin. Ympäristömyrkkyjen kertymisen lisäksi olemme erityisen kiinnostuneita ympäristön saastumisen fysiologisista ja ekologisista vaikutuksista. Työn motivaationa on ollut havainto, että vaikka tietoa ympäristön saatepitoisuuksista on nykyään paljon, niiden todellisista vaikutuksista luonnossa tiedetään vain vähän, mukaan lukien saastumisen toissijaiset vaikutukset luonnon ravintoketjuihin.
Ympäristön saastumisen vaikutukset voivat olla suoria myrkkyvaikutuksia, mutta usein ne ovat epäsuoria, esimerkiksi ravinnon määrään tai laatuun liittyviä. Olemme huomanneet että saastuneessa ympäristössä esimerkiksi talitiaisille tärkeän ravinnon, perhostoukkien, määrät ovat vähentyneet. Ravitsemuksellisia muutoksia, jotka ovat monimutkaisia luonnonvaraisissa populaatioissa, ei voida mitata laboratoriossa, mikä tarkoittaa että luonnollisessa ympäristössään elävä laji voi olla vaarassa, vaikka laboratoriokokeet eivät osoittaisi mitään vaikutuksia. Yksi tutkimuksemme pääkysymyksistä on lintulajien erilainen kyky sietää ympäristöstressiä, kuten saasteita, ja miten tämä kyky liittyy niiden ravinnon laatuun. Olemme erityisen kiinnostuneita tärkeistä ravintoaineista, kuten kalsiumista, karotenoideista ja vitamiineista, joihin kaikkiin ilmansaasteet voivat vaikuttaa. Toinen kiinnostuksen kohde on lintujen ruokavalion ja niiden suolistomikrobien välinen suhde. Uudet tekniikat, kuten DNA-metabarkoodaus ja metabolomiikka, tarjoavat uusia työkaluja saasteisiin liittyvien ruokavaliovaikutusten tutkimiseen.
Tärkein tutkimusalueemme on Harjavallan kuparisulaton ympäristö Satakunnassa. Tutkimusryhmämme aiemman työn ansiosta alueelta on runsaasti taustatietoa saasteiden vaikutuksista luonnonvaraisiin lintuihin. Sulaton ympäristön maaperässä, kasvillisuudessa, hyönteisissä ja linnuissa esiintyy kohonneita raskasmetallipitoisuuksia (esim. kupari, nikkeli, lyijy ja arseeni) pitkäaikaisen laskeuman vuoksi. Tutkimusta varten eri etäisyyksille sulatosta on ripustettu noin 600 linnunpönttöä. Tietoja lintujen pesinnän onnistumisesta tällä alueella on saatavilla 1990-luvun alusta lähtien.
Tapio Eeva