Kuvassa on Oulun torilla sijaitseva Toripolliisi-patsas. Patsas on kauttaaltaan huurteen peitossa, ja ihmiset ovat piirtäneet huurteeseen nimimerkkejään. Toripolliisin huurteisiin kasvoihin on piirretty kissanviikset. Taustalla pimeä, marraskuinen ilta.

AFinLA syyssymposium 2026 Oulu

Jenny teki vuoden 2026 viimeisen konferenssimatkan AFinLAn syyssymposiumiin Ouluun 12.-14.11.2026. AFinLA on Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys, joka perustettiin vuonna 1970 kansainvälisen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AILAn jäsenjärjestöksi. Tänä vuonna syyssymposiumin teema oli ”Kohtaamisia: kulttuuri, teknologia ja vuorovaikutus”. Koska Borderlines of Self -hankkeessa teemme soveltavaa ja monitieteistä tutkimusta videota hyödyntävästä psykoterapiasta, aihe osui kannaltamme aivan nappiin. Jenny kertoo retkestä.

Kuvassa on Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen pääsisäänkäynti lumisena aamuna. Traktori tekee lumitöitä kuvan vasemmassa reunassa. Ihmisiä kulkee talvivaatteissa kohti ovea.
Lumityöt meneillään Oulun yliopiston edustalla.

 

AFinLAn syyssymposium on kuulunut tapahtumakalenteriini jo pitkään, ja olenpa ollut sitä järjestämässäkin vuonna 2017 Turussa – siis liki kymmenen vuotta sitten! Tänä vuonna symposium järjestettiin Oulun yliopistossa Linnanmaan kampuksella, ja havahduin siihen, etten ole vieraillut Oulussa kertaakaan koko tutkijanurani aikana. Siitäkin huolimatta, että välimatka Turusta Ouluun on pitkä ja Oulussa on aina himskatin kylmä, asia piti ilman muuta korjata, sillä oululaisista kollegoistani on tullut minulle vuosien saatossa hyvin tärkeitä. Sitä paitsi Oulu on tänä vuonna Euroopan kulttuuripääkaupunki!

Ehdotin ohjelmaan esitelmää nykyisestä tutkimuksestani sekä autoin Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWea organisoimaan kokonaisen työpajan kielestä ja osallisuudesta. Ilmeisesti moni muukin oli juuri tänä vuonna päättänyt, että Oulu on aivan tarpeeksi lähellä, sillä meitä soveltavan kielentutkimuksen ystäviä kokoontui sinne peräti 190! Tunnelman kruunasivat napakka pakkanen ja ensilumi.

Hải Nguyễn avasi Kielen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskus LaWen organisoiman paneelin Kieli, vuorovaikutus ja osallisuus

 

LaWen työpaja symposiumin ensimmäisenä päivänä oli menestys! Kuulijoita oli enemmän kuin sisään mahtui. Oli ilahduttavaa huomata, miten paljon aihe kiinnosti. Puheenjohtajaamme Haita lukuunottamatta kaikki työpajan puhujat olivat meille uusia tuttavuuksia, joten tutkimuskeskuksemme tuntui ottaneen taas yhden edistysaskeleen. Ensi kerralla täytynee pyytää suurempaa tilaa, jotta kukaan ei joudu kääntymään ovelta pois.

Muuten järjestäjille on annettava iso kiitos kaikesta: tekniikka toimi, ohjelma sujui, illallinen oli hurmaava ja kahvikin riitti! Ensimmäisenä iltana meille oli järjestetty salaattibuffetin lisäksi mahdollisuus kiertää katsomassa Oulun yliopiston taidekokoelmaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyi myös symposiumin ensimmäisessä plenaarissa, sillä Heike Ortner (Innsbruckin yliopisto) puhui otsikolla ”Tourism Communication and Capitals of Culture: Perspectives from Applied Linguistics”.

Pastellinsävyisessä maalauksessa pilvisellä taivaalla leijuu pöytä ja kaksi tuolia. Toisella tuolilla istuu valkomekkoinen nainen, ja toisella sarveton hirvi, jolla on koristeellinen kello tai kaulus kaulassa. Pöydällä on yksi punaviinilasi. Työn vasemmassa alalaidassa, maan pinnalla, on yksi tuoli, jossa istuu ihmishahmo, joka vaikuttaa olevan keskeltä katki.
Jussi Jäälinojan maalaus Hirven häät Oulun yliopiston kokoelmista

 

Toisen symposiumpäivän avasi Mai Frick (Oulun yliopisto) plenaariesitelmällä ”Monikielinen työyhteisö yksikielisyyspaineen alla – näkökulmia vuorovaikutukseen, kielenomaksumiseen ja teknologian rooliin”. Frick nosti esiin tärkeitä tunnuslukuja ja tutkimustuloksia työperäisestä maahanmuutosta, maahanmuuttajataustaisen väestön työllistymisestä sekä kielikoulutuksesta. Arvostin tapaa, jolla Frick avasi tilanteen kompleksista luonnetta, joka edellyttää moninäkökulmaista harkintaa ja arviointia. Esimerkiksi kielitaitovaatimusten nostaminen on asia, joka äkkiseltään voi tuntua pelkästään hyvältä idealta, mutta jolla voi olla myös kauaskantoisia kielteisiä vaikutuksia.

Mai Frickin plenaari Monikielinen työyhteisö yksikielisyyspaineen alla

 

Minua ilahdutti toisen päivän ohjelmassa erityisesti työpaja ”Hoitotyön monikieliset käytänteet ja tekoäly
ammatillisen kielitaidon tukena”, joka jatkoi aamun plenaarin teemoja hoitotyön näkökulmista. Osa puhujista myös edusti hoitotiedettä, eli monitieteinen yhteistyö kehittyy tällä alueella molempiin suuntiin!

Omassa esitelmässäni ”Videota hyödyntävä psykoterapia avaa uuden näkökulman itseen ja itsestä puhumiseen” kerroin, mitä videon käyttö tuo ryhmäterapian vuorovaikutukseen ja terapiaprosessiin. Lisäksi esittelin väläyksiä arvioinnissa olevista tutkimuksistamme koskien itsestä puhumista ja itsen asemoimista muihin ryhmäterapian osallistujiin. Palaute oli innostavaa; kiitos kaikille, jotka kysyitte ja tulitte juttelemaan symposiumin aikana!

Jenny Paananen lähdössä Oulun iltaan AFinLA-matkalla.

 

Toisen päivän toisesta plenaarista vastasi hyvä kollegani Teppo Jakonen (Jyväskylän yliopisto). Hän puhui teknologiasta kielenoppimisvuorovaikutuksen resurssina, toimijana ja ympäristönä. Hän on ollut kehittämässä ja tutkimassa mm. opetuskontektissa käytettävää etäosallistumisrobottia ja simulaatio-opetuksessa käytettävää VR-sovellusta. Teppo osaa puhua innovaatioista humanistisella otteella.

Oulun ensilumi

 

Konferenssi-illallisella tarjoiltiin erittäin maistuva vegaaninen buffet ja kuultiin Maarit Siromaan taidokasta laulua. Vuoden Afinlandia-palkinnon parhaasta pro gradu -tutkielmasta sai Sulo Vierula Turun yliopistosta. Hänen tutkimuksensa käsitteli auditoris-verbaalisten hallusinaatioiden puhetta, mikä onkin varsin kiehtova aihe!

Olin myös etkoilla ja jatkoilla, ja julistan täten Oulun parhaaksi glögiksi Tuba-ravintolan ginillä höystetyn puolukkaglögin. Kiitos taas kaikille antoisista tutkimuskeskusteluista, maailmanparannuksesta ja naurusta! Marraskuu oli hetken ajan vähemmän pimeä.