Näyttely

Oheinen teksti on esillä Uhmaa ja utopioita: suomalaista sateenkaarisarjakuvaa eri vuosikymmeniltä -näyttelyssä Turun pääkirjastolla toukokuussa 2024. Tekstin ovat laatineet Anna Vuorinne ja Lotta Kähkönen ja kääntäneet Ralf Kauranen (ruotsi) ja Lotta Kähkönen (englanti).

Följande text visas i utställningen Trots och utopier: Finländska regnbågsserier från olika årtionden i Åbo huvudbibliotek i maj 2024. Texten är skriven av Anna Vuorinne och Lotta Kähkönen och översatt av Ralf Kauranen (svenska) och Lotta Kähkönen (engelska).

The following text is exhibited in the exhibition Defiance and Utopia: Finnish Queer Comics Across Decades in Turku Main Library in May 2024. The text is written by Anna Vuorinne and Lotta Kähkönen, and translated by Ralf Kauranen (Swedish) and Lotta Kähkönen (English).

Suomeksi

Uhmaa ja utopioita: suomalaista sateenkaarisarjakuvaa eri vuosikymmeniltä

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta käsittelevä sateenkaarisarjakuva on viime vuosikymmeninä noussut merkittäväksi ilmiöksi niin Suomessa kuin ulkomailla. Erityisesti internetissä ja pienlehdissä kukoistava genre valloittaa kiihtyvällä tahdilla myös perinteisten kustantamoiden katalogeja.

Tunnettuja esimerkkejä lähivuosien menestyksestä ovat esimerkiksi brittiläisen Alice Osemanin homoromanttinen Heartstopper-verkkosarjakuva (2016–) ja suomalaisen Edith Hammarin sateenkaarihistoriaan kurkottava Portal (2023). Kansainvälisesti tunnustetuin suomalainen nykytekijä lienee turkulainen Max Sarin. Sarin kuuluu Eisner-sarjakuvapalkinnolla palkitun Giant Days -sarjakuvan tekijäkaartiin.

Vaikka sateenkaarisarjakuva on nykyisin nosteessa, sen juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Esimerkiksi suomalainen homo- ja fetissieroottisen sarjakuvan uranuurtaja Tom of Finland (Touko Laaksonen) aloitti kuvittajan ja sarjakuvapiirtäjän uransa jo 1900-luvun puolessavälissä. Homo- ja lesbosarjakuvalle omistettu yhdysvaltalainen Gay Comix -sarjakuvalehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1980.

Uhmaa ja utopioita: suomalaista sateenkaarisarjakuvaa eri vuosikymmeniltä -näyttely luo katseen suomalaisen sateenkaarisarjakuvan historiaan ja nykypäivään. Se juhlistaa sateenkaarisarjakuvan moninaisuutta ja avaa sarjakuvan tekemisen saloja. Näyttely esittelee taiteilijoita ja julkaisuja 1970-luvulta aina nykypäivään saakka.

Sarjakuva yhteiskunnallisen eriarvoisuuden peilinä

Sateenkaarisarjakuvat ovat pitkään kulkeneet marginaalissa. Niitä on tehty peitenimien turvin, julkaistu valtakulttuurin katveessa ja luettu salaillen. Tämä heijastaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Suomessa homoseksuaalisuus oli lain mukaan rikos vuoteen 1971 ja sairaus vuoteen 1981 saakka. Transvestisuus ja fetissikiinnostukset määriteltiin tautiluokituksen mukaisesti mielenterveyden häiriöiksi vielä kymmenisen vuotta sitten.

Ennakkoluulot ja epätasa-arvo ovat edelleen läsnä yhteiskunnassa, vaikka 2000-luvulla on nähty merkittäviä lainsäädännöllisiä edistysaskeleita – muun muassa tasa-arvoinen avioliittolaki (2017) sekä hedelmöityshoitoja (2007) ja perheen sisäistä adoptiota (2009) koskevat uudistukset. Esimerkiksi vuonna 2023 voimaan tullut uudistettu translaki toi kohennuksia transihmisten asemaan, mutta jättää translasten ja -nuorten itsemääräämisoikeuden huomiotta ja altistaa heidät syrjinnälle. Euroopan unionin vuonna 2020 julkaiseman selvityksen mukaan kolmannes suomalaisista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oli kokenut häirintää, vihamielistä käytöstä tai väkivaltaa kyselyä edeltävän vuoden aikana. Syrjintää esiintyy erityisesti transihmisten ja intersukupuolisten arjessa.

Sateenkaarisarjakuva asettuu tätä todellisuutta vasten. Se kertoo tarinoita uhmasta syrjintää vastaan ja esittää utopioita, joissa maailma on turvallinen kaikille. Osa sarjakuvista heijastelee vahvaa yhteiskuntakriitiikkiä, toisissa poliittisuus on viitteellisempää. Kritiikki kohdistuu sukupuolen ja seksuaalisuuden normien lisäksi moniperustaiseen syrjintään ja muihin yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Moninaisuuden kirjo sateenkaarevassa sarjakuvassa

Sateenkaarevaa sarjakuvaa on mahdotonta tiivistää yhteen määritelmään. Se on yhtä rikasta kuin sarjakuva ylipäänsä. Sateenkaarisarjakuva tarjoaa hupia ja vakavuutta, omakohtaisia näkökulmia ja fiktiivisiä tarinoita, seikkailua ja erotiikkaa.  Se on pelkistettyä ja ylitsepursuavaa, lyyristä ja kantaaottavaa. Se ammentaa useista sarjakuvakulttuurin perinteistä Euroopasta Japaniin ja hyödyntää moninaisia kerrontatapoja realistisesta fantastiseen. Aiheet vaihtelevat arjen sattumuksista tieteellisiin teorioihin.

Myös julkaisumuotojen ja -paikkojen moninaisuus on ominaista sateenkaarisarjakuvalle. Siinä missä erilaiset yhdistys- ja sarjakuvalehdet olivat muutama vuosikymmen sitten tärkeitä sateenkaarisarjakuvan julkaisupaikkoja, nykytekijät julkaisevat sarjakuviaan verkossa. Verkkoalustojen rinnalla myös kirjajulkaisut pitävät edelleen pintansa. Pienlehdet ovat nykyään jopa suositumpi julkaisumuoto kuin muutama vuosikymmen sitten digiprinttauksen lisääntymisen ja halpenemisen ansiosta.

Internetin myötä suomalaisen sateenkaarisarjakuvan kielten kirjo on laajentunut, ja sarjakuvat ovat tavoittaneet uusia yleisöjä ympäri maailman. Moni suomenkielinen taiteilija työskentelee sujuvasti usealla kielellä. Lisäksi Suomessa työskentelee moninainen joukko tekijöitä, joiden äidinkieli ei ole suomi ja jotka työskentelevät joko englanniksi, ruotsiksi tai muulla kielellä.

Ei ole tavatonta, että sateenkaarisarjakuvan tekijät tekevät myös muuta taidetta sarjakuvan ohella. Moni työskentelee esimerkiksi animaation, pelien, kuvataiteen ja tekstiilitaiteen parissa, kuten tähänkin näyttelyyn kutsuttujen taiteilijoiden teokset osoittavat. Taiteellisten lähestymistapojen kirjo näkyy myös sarjakuvan tekemisen tekniikoissa. Osa taiteilijoista työskentelee digitaalisesti, osa hyödyntää perinteisempiä tekniikoita ja moni yhdistelee erilaisia tekemisen tapoja.

Sateenkaarisarjakuvayhteisöön kuuluu ihmisiä eri ikäryhmistä, eri yhteiskuntaluokista sekä eri etnisistä ja kansallisista taustoista. Taiteilijan identiteettiin ja teoksen ominaisuuksiin katsomatta satenkaarisarjakuvia yhdistää yhteinen vakaumus: näkemys siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä on oikeus näkyä ja kuulua omilla ehdoillaan.

På svenska

Trots och utopier: Finländska regnbågsserier från olika årtionden

Under de senaste årtiondena har regnbågsserierna som behandlar mångfalden i kön och sexualitet blivit ett anmärkningsvärt fenomen i både Finland och utomlands. Genren som speciellt blomstrar på nätet och i olika fanzine tar alltmer plats också i traditionella förlags publikationskataloger.

Kända exempel från de senaste åren är brittiska Alice Osemans homoromantiska serie Heartstopper (2016–) och finländska Edith Hammars Portal (2023) som tar avstamp i lokal queerhistoria. Den internationellt mest kända finländaren är väl Åbobon Max Sarin, som ingår i den Eisner-prisbelönta grupp som skapat Giant Days (2011–19).

Regnbågsserierna är populära nu, men de har en lång historia. Till exempel inledde pionjären inom homo- och fetischerotiska serier, Tom of Finland (Touko Laaksonen), sin tecknarkarriär i mitten av 1900-talet. Det första numret av den amerikanska serietidningen Gay Comix, som innehöll homo- och lesbiska serier, kom ut 1980.

Utställningen Trots och utopier: Finländska regnbågsserier från olika årtionden presenterar regnbågsseriernas historia och nutid i Finland. Den firar regnbågsseriernas mångfald och ger en inblick i serieskapandets hemligheter. Utställningen visar upp konstnärer och publikationer från 1970-talet till idag.

De tecknade serierna speglar samhällets ojämställdhet

Regnbågsserierna har traditionellt funnits i samhällets marginaler. De har gjorts under pseudonym, publicerats utanför massmedias huvudströmmar och lästs i skymundan. Det här reflekterar den ojämställda position som köns- och sexuella minoriteter innehaft i samhället i stort. I Finland var homosexualitet kriminaliserad till 1971 och definierades som sjukdom till 1981. Ännu för drygt tio år sedan klassificerades transvestism och fetischism som psykiska störningar.

Fördomarna och den samhälleliga ojämställdheten kvarstår trots att viktiga juridiska reformer införts under 2000-talet, till exempel den jämställda äktenskapslagen (2017) och förnyelser i lagstiftningen kring assisterad befruktning (2007) och adoption inom familjen (2009). Den förnyade translagen som trädde i kraft år 2023 förbättrade transpersoner situation, men förbiser transbarns och -ungas självbestämmande och utsätter dem för diskriminering. Enligt en utredning från EU, publicerad 2020 hade en tredjedel av finländska personer i köns- eller sexuella minoriteter blivit trakasserade, bemötts av hotfullt agerande eller våld under det föregående året. Diskriminering förekommer Framför allt trans- och intersexuella personer upplever diskriminering i sin vardag.

Regnbågsserierna existerar mot denna bakgrund. De berättar historien om trots och motstånd mot den diskriminering som köns- och sexuella minoriteter utsätts för och de presenterar utopier av en värld som är trygg för alla. Vissa serier innehåller en kraftig samhällskritik, i anda kan det politiska inslaget vara underförstått. Kritiken är riktad mot rådande köns- och sexualitetsnormer, mot mångbottnad diskriminering och missförhållanden i samhället.

 Mångfaldens skiftningar i regnbågsserierna

Regnbågsserierna låter sig inte definieras på ett enda sätt. De utgör en lika rik flora som seriemediet över lag. Regnbågsserierna bjuder på lek och allvar, självupplevda perspektiv och påhittade historier, äventyr och erotik. De är strama eller överdådiga, lyriska eller samhällsengagerade. De bygger vidare på olika serietraditioner från Europa till Japan och tillgodogör sig berättargrepp från det realistiska till det fantastiska. Deras teman sträcker sig från vardagliga händelser till vetenskapliga teorier.

Också publikationernas form och media varierar. Tidigare var seriemagasin och föreningars tidningar viktiga publikationskanaler. Idag publiceras mycket på nätet. Utöver internetpublikationer är seriealbumen fortfarande en viktig form. Fanzines är idag kanske till och med mer populära än för några årtionden sedan då digitaltryck blivit vanligare och förmånligare.

Tack vare internet har den språkliga mångfalden inom finländska regnbågsserier ökat och serierna når nya läsare runtom hela världen. Många finskspråkiga konstnärer arbetar på flera språk. Dessutom har ett flertal tecknare ett annat modersmål än finska och serierna ges ut på svenska, engelska eller andra språk.

Det är inte ovanligt att serietecknare jobbar med andra konstformer utöver serierna. En del arbetar med animation, spel, bildkonst och textilkonst, såsom också verken i denna utställning visar. Det mångsidiga konstnärliga arbetet syns också i de tekniker som används för att göra serier. Vissa skapar sina serier digitalt, andra nyttjar mer traditionella tekniker och blandningen av olika grepp är vanligt.

Regnbågsserietecknarnas gemenskap består av människor i olika åldrar, från olika samhällsklasser och med varierande etnisk och nationell bakgrund. Oberoende av konstnärers identiteter och seriernas form delar regnbågsserierna en övertygelse: uppfattningen att sexuella och könsminoriteter har rätt att synas och höras på sina egna villkor.

In English

Defiance and Utopia: Finnish Queer Comics Across Decades 

Queer comics, addressing gender and sexual diversity, have emerged as a significant phenomenon in recent decades, both in Finland and internationally. This genre thrives notably online and in small-scale publications, while also rapidly gaining prominence in the catalogs of traditional publishing houses.

Well-known examples of success in recent years include the gay romance Heartstopper (2016-) by British artist Alice Oseman and Portal (2023), a look at queer history by Finnish artist Edith Hammar. The most internationally recognized Finnish contemporary artist is probably Max Sarin from Turku. Sarin is one of the authors of Giant Days, which has won the Eisner Prize.

While queer comics are flourishing today, their origins trace back several decades. For instance, Tom of Finland (Touko Laaksonen), a Finnish pioneer in gay and fetish erotic comics, began his career as an illustrator and cartoonist in the mid-20th century. In the United States, Gay Comix, the first comic magazine dedicated to gay and lesbian comics, debuted in 1980.

Defiance and Utopia: Finnish Queer Comics Across Decades exhibition offers an exploration of the history and contemporary landscape of Finnish queer comics. Celebrating the diversity within this genre, the exhibition delves into the secrets of creating comics. Featuring artists and publications spanning from the 1970s to the present day, it provides a journey through the evolution of queer comics in Finland.

Comics as a Mirror of Social Inequality

Queer comics have long been marginalized, often created under pseudonyms, published in the shadows of mainstream culture, and read in secrecy. This mirrors the inequalities faced by sexual and gender minorities in society. In Finland, homosexuality remained a criminal offense until 1971 and was classified as a disease until 1981. Even a decade ago, transvestism and fetishes were still categorized as mental disorders.

Prejudice and inequality continue to persist in society, despite significant legislative progress in the 21st century – such as the legalization of same-sex marriage (2017) and reforms regarding assisted reproduction (2007) and intra-family adoption (2009) for same-sex couples. The revision of the Act on Legal Gender Recognition, effective in 2023, improved the status of transgender individuals. However, it overlooks the autonomy of transgender children and adolescents, leaving them vulnerable to discrimination. According to a report published by the European Union in 2020, one-third of individuals belonging to sexual and gender minorities in Finland reported experiencing harassment, hostility, or violence in the preceding year. Discrimination remains prevalent, particularly affecting transgender and intersex individuals in their everyday lives.

Queer comics are set against this reality, telling stories of defiance against discrimination, and envisioning utopias where the world is safe for everyone. Some comics reflect a strong social critique, while in others, political references are more subtly integrated into the narrative. In addition to challenging gender and sexuality norms, these criticisms also address issues of multiple discrimination and other social injustices.

Diversity in Queer Comics

It is impossible to sum up queer comics in a single definition. Their richness rivals that of comics in general. Queer comics offer fun and seriousness, personal reflections and fictional stories, adventures and eroticism. They alternate between simple and exuberant, lyrical and poignant. Drawing from a myriad of comics traditions spanning from Europe to Japan, queer comics embrace a diverse array of narrative styles, ranging from the realistic to the fantastical. Themes within queer comics vary from everyday coincidences to scientific theories.

The diversity of publishing formats and venues also characterizes queer comics. Whereas a few decades ago, various magazines were important venues for publishing queer comics, today’s authors publish their comics online. Alongside online platforms, book publishing is also still going strong. Zines are even more popular today than they were a few decades ago, thanks to the rise and fall in the cost of digital printing.

The advent of the internet has expanded the reach of Finnish queer comics, allowing them to resonate with audiences worldwide. Many Finnish-language artists are proficient in multiple languages. Additionally, there is a growing community of non-native Finnish speakers who create comics in languages such as English, Swedish, or others.

It is not uncommon for queer comic artists to engage in various other art forms alongside comics. Many excel in fields such as animation, game design, visual arts, and textile art, as demonstrated by the artists featured in this exhibition. This diversity of artistic approaches is also evident in the techniques employed to create comics. While some artists work digitally, others prefer more traditional methods, and many blend multiple techniques in their practice.

The queer comics community comprises individuals from diverse age groups, social classes, ethnicities, and national backgrounds. Despite variations in artists’ identities and the characteristics of their work, queer comic art is united by a common belief: that sexual and gender minorities have the right to be seen and heard on their own terms.