Risti ja 10 käskyä: Kristinusko länsimaisen kulttuurin muovaajana

Teksti: Tiina Peltonen ja Alexa Töykkälä, opiskelijat Turun yliopiston uskontotieteen kurssilta Globaali kristinusko (2025).

Risti ja Kymmenen käskyä – Kristinusko länsimaisen kulttuurin muovaajana

Kristinuskolla on ollut suuri vaikutus länsimaiseen kulttuuriin, ja kristinuskoa pidetään länsimaisen kulttuurin luojana. Kristinuskon vaikutukset näkyvät esimerkiksi arvoissa ja etiikassa, koulutuksessa ja tieteessä, taiteessa ja arkkitehtuurissa sekä juhlapyhissä ja kalenterissa.

Kristinuskon arvot ja etiikka perustavat Raamatussa ilmeneviin oppeihin. Uudessa testamentissa esiintyvät Jeesuksen opetukset ja hänen toimintansa ovat merkittävässä asemassa kristinuskon kannalta. Esimerkiksi kristinuskon kymmenen käskyä ohjaavat ihmisten toimintaa ja antavat kehotuksia kuten neljäs käsky ”Älä tapa”. Muistamme, miten lapsena koulun uskonnon tunnilla kävimme läpi kymmenen käskyä. Lähestyimme näitä käskyjä humoristisesti lapsen näkökulmasta esimerkiksi varomalla, ettemme ajaneet pyörillä etanoiden päältä, tai muutenkaan vahingoittaneet mitään elollista. Elämä ja ihmishenki on länsimaisessa kulttuurissa myös pyhä asia. Länsimaisessa kulttuurissa näkyy kristinuskosta kumpuava armollisuus, lähimmäisenrakkaus ja tasa-arvo. Näitä arvoja sovelletaan Suomessa ja länsimaissa usein ihmisiin, mutta myös eläimiin ja erilaisiin ötököihin ja muihin örkkeihin.

Monella suomalaisella tai länsimaisella henkilöllä voi olla lähtökohtaisesti sellainen ajatus, että kristinusko ja tiede tai koulutus eivät sovi yhteen tai, että ne olisivat ristiriidassa keskenään. Kuitenkin kristinusko on vaikuttanut koulutukseen ja tieteeseen erittäin paljon. Joidenkin tutkijoiden mukaan 1500-luvun protestanttinen uskonpuhdistus oli merkittävä voima Euroopan julkisessa koulutuksessa. Protestanttisten uudistajien mukaan oli tärkeää, että kaikki osaisivat itse lukea Raamattua sen sijaan, että joku lukisi sitä heidän puolestaan tai, että sitä käytäisiin kirkossa läpi latinaksi. Tästä syystä Raamattuja alettiin kääntämään eri kielille ja tätä varten rakennettiin paljon kouluja, jossa käännös tapahtui. Martti Luther antoi tämän esimerkin kääntämällä Raamatun saksaksi. Kristityt myös näkevät luonnon ja maailman olevan Jumalan luomia, joten monet kristityt panostavat tieteeseen sen takia, että voivat paremmin ymmärtää Jumalan luomaa maailmaa.

Kristinusko on vaikuttanut taiteeseen ja arkkitehtuuriin monipuolisesti. Toki eri maissa niiden vaikutukset ovat olleet erilaisia. Reformaatio vaikutti paljon siihen, miltä protestanttiset kirkot näyttävät nykyisin. Esimerkiksi ikoneita ja muita hienouksia alettiin karsimaan reformaation jälkeen, kun taas ortodoksisissa ja katolisissa kirkoissa tällaisia muutoksia ei tehty, ja hienot kuvat ja taide ovat aina olleet osa näitä kirkkoja. Vaikka monet suomalaiset ovat varmasti miettineet, miksi kirkkomme ovat niin ”yksinkertaisia” verrattuna ortodoksisiin ja katolisiin kirkkoihin, ovat Suomen kivikirkot silti erittäin tärkeitä ja merkittävä osa protestanttisuuteen pohjautuvaa kulttuuriamme ja yhteiskuntaa.

Suomen ja muiden länsimaiden kalenteri perustuu paljolti kristinuskoon ja kristillisiin juhlapyhiin. Länsimaiden isoja juhlia ovat joulu, pääsiäinen ja helluntai. Suomen ja muiden länsimaiden vuosirytmi siis pohjautuu hyvin vahvasti kristinuskoon. Vaikka länsimaiset maat – etenkin pohjoismaat – ovat sekularisoituneet, niin näiden kristillisten juhlapyhien vaikutus näkyy vielä selkeästi maiden kulttuureissa ja niitä juhlivat monet, vaikka eivät uskoisikaan kristinuskon sanomaan. Niiden juhliminen ei välttämättä ole uskonnollista tai kerro henkilön uskonnosta, niistä on vain tullut osa Suomen tai muiden länsimaiden kulttuuria. Vakaumukselliset kristityt juhlivat jouluna Jeesuksen syntymää ja pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemusta ja uhrausta ihmiskunnalle.  Helluntai on myös tärkeä päivä, joka on 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Tätä aikaa pidetään kirkon syntymäpäivänä. Uuden testamentin mukaan tällöin syntyi ensimmäinen seurakunta. Kuitenkin nykypäivänä nämä juhlat ovat tosiaan enemmänkin osa Suomen kulttuuria ja monet juhlivat niitä liittämättä uskontoa juhlintaan millään tavalla. Kalenterissa olevat nimipäivät ja monet suomalaiset nimet ovat myös peräisin Raamatusta ja nimiä on vuosien aikana myös muunneltu jonkin verran. Suomalaisia raamatullisia nimiä on esimerkiksi Mikael, Gabriel, Maria, Markus, Johannes, Pietari, Ester ja Raakel.

Kristinusko on muovannut länsimaisesta kulttuurista sen mitä se on tänä päivänä. Jokaisen länsimaisen maan kulttuuri eroaa toinen toisestaan, mutta maiden arvot ja etiikka pohjautuvat kaikki kristinuskoon, jossa ihmiselämä on erittäin tärkeä asia ja elämää täytyy vaalia. Kristinusko näkyy myös arkkitehtuurissa kirkkojen muodossa. Toki kirkot eroavat toisistaan siinä ovatko ne katolisia, ortodokseja vai protestantteja, mutta monessa länsimaassa on hyvin monia ja kauniita kirkkoja. Keskeisesti kristinusko näkyy länsimaisessa kulttuurissa juhlapyhien ja kalenterin kautta. Suomen ja muiden länsimaiden vuosikalenteri ja sen eri juhlat perustuvat ja tulevat suoraan kristinuskosta, vaikka monet länsimaat ovatkin erittäin maallistuneita, niin kristinuskosta tulevia juhlia kuten joulua ja pääsiäistä juhlitaan silti monessa kodissa. Vaikka kristinusko ei vaikuttaisi näennäisesti länsimaiseen elämään, on se silti jatkuvasti siinä läsnä.

Lähteet

Jegorow, Sirpa. 2021. Kirkko keskellä kylää – kirkkorakennus osa kulttuuriperintöämme ja kansallismaisemaamme. Yle. 18.6.2021. Viitattu 17.4.2025. https://yle.fi/a/20-310445

Kuula, Kari. 2022. Kuula: ”Kristilliset arvot” eivät ole vain etiikkaa – niihin kuuluu myös halu kuulla kristinuskon vastauksia jumalakysymykseen. Kirkko ja kaupunki. Viitattu 15.4. 2025. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kuula-kristilliset-arvot-eivat-ole-vain-etiikkaa-niihin-kuuluu-myos-halu-kuulla-kristinuskon-vastauksia-jumalakysymykseen

Peda. N.d. 12. Raamatun vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Viitattu 15.4.2025. https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/l8ye/euskonto-8/irpk/1rvkjy

Pew Research Center. 2016. 7. “How religion may affect educational attainment: scholarly theories and historical background.” Religion and Education Around the World. Viitattu 17.4.2025. https://www.pewresearch.org/religion/2016/12/13/how-religion-may-affect-educational-attainment-scholarly-theories-and-historical-background/

Stebbins, Andrew. 2015. How Christianity Shaped Western Civilization. Reasons to Believe. Viitattu 15.4.2025. https://reasons.org/explore/blogs/reflections/how-christianity-shaped-western-civilization

Suomen evankelis-luterilainen kirkko. N.d. Kymmenen käskyä. Viitattu 15.4.2025. https://evl.fi/sanasto/kymmenen-kaskya/

Uskonnot Suomessa. N.d.  Kristinusko. Viitattu 15.4. https://uskonnot.fi/uskonnot/kristinusko/