Suurin niistä on rakkaus
Teksti: Milma Kauppinen ja Laura Leino, opiskelijat Turun yliopiston uskontotieteen kurssilta Globaali kristinusko (2025).
”Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille”
Matteus 7:12
Populismin aalto, disinformaation leviäminen ja sodan varjo horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa ja sen sisäistä harmoniaa. Moni suomalainen kokee yhteisen arvopohjan olevan katomassa, ja kaipaa yhteisiä arvoja, jotka antaisivat suuntaa kriisien ja vastakkainasetteluiden keskellä. Voisivatko kristilliset perusarvot – usko, toivo ja rakkaus – tarjota kestävän perustan, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo suuntaa epävarmuuden keskellä?
Arvot määrittävät päämäärät, joita kohti pyritään omalla toiminnalla. Jokaisella on oma ja subjektiivinen kokemus siitä, mitkä arvot kokevat itselleen tärkeäksi. Arvot ovat kuitenkin yleisesti hyväksyttyjä lähtökohtia, joihin yhteiskunnan normit, kuten ohjeet ja säännöt, perustuvat. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu sen pohjalle, että jokaista ihmistä kunnioitetaan ja heikommista pidetään huolta. Tämä pohjautuu yhteen kristinuskon peruspilareista, lähimmäisenrakkauteen. Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin kuuluu esimerkiksi sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä ja terveydenhuolto. Perinteisiksi kristillisiksi arvoiksi voidaan lukea usko, toivo ja rakkaus ja niiden mukainen toiminta, joihin myös malli hyvinvointiyhteiskunnasta perustuu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkko määrittää sen virallisiksi arvoiksi ja hyveiksi uskon, toivon ja rakkauden ja niiden mukaisen toiminnan. Kirkon perusta on rakennettu näille arvoille, ja ne ohjaavat kirkon ja seurakuntien arjen toimintaa ja päätöksentekoa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvot sekä yleisesti kristilliset opit ja moraalikäsitykset ovat läsnä suomalaisten elämässä peruskoulusta lähtien opetuksen muodossa. Kristilliset arvot ovat kulkeneet käsi kädessä suomalaisen kulttuurin kanssa läpi historian, ja useat lait perustuvat niihin.
Keskustellessa kristillisten arvojen parissa työskentelevän asiantuntijan kanssa nousi esiin, miten usko, toivo ja rakkaus voivat kannatella vaikeissakin tilanteissa. Asiantuntijan näkemyksen mukaan usko siihen, että asioihin voi vaikuttaa, vahvistaa toivon tunnetta. Usko ei ole vain henkilökohtainen vakaumus, vaan yhteiskuntaa kantava voima, joka vaikuttaa ihmisten toimintaan. Toivo toimii voimavarana, joka pitää ihmiset liikkeellä vaikeinakin aikoina. Toivo voi näkyä myös siinä, että luottaa asioiden järjestyvän ja että negatiivisilla asioillakin on hyviä seurauksia. Tämänkaltainen ajattelu voi toimia voimavarana elämän myrskyissä ja epävarmoissa tilanteissa ja vahvistaa yksilön toimijuutta. Toivo voi myös toimia innoituksena tekemään tekoja paremman tulevaisuuden puolesta, joka voi näkyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Kristinuskon muita arvoja ympäröi rakkaus. Lähimmäisenrakkaus ohjaa ihmisiä kohtelemaan toisiaan samanarvoisesti, ja se on läsnä niin arjessa, ihmissuhteissa kuin yhteiskunnallisissa päätöksissä. Sen avulla voidaan rakentaa siltoja ja edistää rauhaa monenlaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa ympäristöissä. Kristinusko opettaa, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja siksi rakastettu ja arvokas. Tämä ajatus heijastuu ihmisoikeusajattelussa, tasa-arvopyrkimyksissä ja erilaisten syrjinnänvastaisten liikkeiden taustalla. Kristillinen ihmiskäsitys korostaa, että arvo ei riipu saavutuksista, iästä, kyvyistä tai asemasta. Arvot ovat siis läsnä myös politiikassa, joka ohjailee yhteiskuntaa.
Toisaalta voi myös miettiä, toteutuvatko nämä arvot aina käytännössä. Vaikka usko, toivo ja rakkaus kuulostavat kauniilta, arjen keskellä ne voivat joskus unohtua tai jäädä pelkiksi sanoiksi. Yhteiskunnan muuttuessa on tärkeää pohtia, miten erilaiset arvot voivat kohdata ja elää rinnakkain – sen sijaan että ne jakaisivat tai sulkisivat ulkopuolelle. Ehkä juuri siksi arvoista kannattaa puhua: jotta ne eivät jäisi itsestäänselvyyksiksi, vaan voisivat elää mukana muuttuvassa maailmassa. Näiden kysymysten pohtiminen ei heikennä arvojen merkitystä, vaan voi vahvistaa niiden roolia – kun ne kohdataan kriittisesti, ne voivat myös uudistua ja puhutella uusia sukupolvia.
Kristinuskon arvot sopivat tämän hetken sekularisoituneeseen yhteiskuntaan ja voivat toimia suunnannäyttäjinä. Ne näkyvät siinä, miten yhteiskuntaa rakennetaan, kuinka ihmiset kohtelevat toisiaan ja millaisia ratkaisuja ihmiset tekevät sekä yksilöinä että yhteisöinä. Vaikka arvojen taustaa ei aina tiedostaisikaan, ne elävät edelleen vahvasti: lähimmäisenrakkaus, usko, oikeudenmukaisuus ja toivo ohjaavat ihmiskuntaa.
Lähteet
Tutkimusaineisto
Haastattelu, 14.3.2025. Haastattelija Milma Kauppinen. Tekijän hallussa.
Tutkimuskirjallisuus
Laiho, Marjukka. 2023. Ja suurin niistä on toivo: nuorten aikuisten kosmopoliittinen eletty teologia. Teoksessa Sini Mikkola ja Suvi-Maria Saarelainen (toim.) Milleniaalien kirkko: kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja, nro 139. 314–340. Helsinki: Kirkon tutkimus ja koulutus. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/607e19f1-f9ec-4421-a02b-35cba3b4fa95/content
Leino, Laura. 2025. ”Elämän nurjan puolen kanssa tässä ollaan tekemisissä” Henkisyys voimavarana sosiaalityöntekijän työssä. Kandidaatintutkielma, kulttuurien tutkimus. Turun yliopisto.
Verkkolähteet
Suomen evankelis-luterilainen kirkko. n.d. Kirkon arvot. Viitattu 12.5.2025. https://evl.fi/tietoa-meista/perustietoa-kirkosta/kirkon-arvot/

