#inmycatholicgirlera: katolinen estetiikka sosiaalisessa mediassa

Teksti: Silja Oja ja Enni Ratu, opiskelijat Turun yliopiston uskontotieteen kurssilta Globaali kristinusko (2026).

#in my catholic girl era – katolinen estetiikka sosiaalisessa mediassa

Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa. Tämä meni ja vei sanan niille, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa ja jotka nyt murehtivat ja itkivät. Mutta kun he kuulivat, että hän eli ja että Maria oli hänet nähnyt, eivät he uskoneet. (Markus 16:9–11)

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina noussut esiin kasvava naiseuden kokemuksiin liittyvä ilmiö, jonka keskiössä on katolinen kuvasto. Vaikka Raamatun kertomuksissa naiset ovat tärkeitä ja aktiivisia toimijoita, Raamatun oppeja on vuosisatoja käytetty perusteluina naisten alisteiselle asemalle yhteiskunnassa. Maria Magdaleenan asema jäi sivuutetuksi, samoin kuin muiden naisten, jolloin naisten toimijuuden moninaisuus jää luonnollisesti pimentoon. Nykymaailmassa kuitenkin naisilla on mahdollisuuksia ilmaista itseään ja suhdettaan uskontoon vapaammin. Tämä näkyy myös sosiaalisen median sisällöissä ja kuvastoissa.

Sosiaalisessa mediassa myllännyt “female rage” -termi kiteyttää ilmiön sanoman: voimaantumisen, vapauden ja itsenäisyyden. Raivo kumpuaa epätasa-arvosta ja alisteisesta asemasta, joita vastustetaan kanavoimalla tunne kapinointiin.

Nuoret naiset ovat katoliseen kuvastoon liittyvän ilmiön luojia. Sosiaalisen median sisältöjä tuotetaan omaehtoisesti välittämään katolista estetiikkaa toisille samankaltaisille. Estetiikan rajaus on selvä. Kuvasto perustuu etenkin naisiin, katolisiin naisiin sekä jaettuihin naiseuden kokemuksiin.

Miltä katolisuus näyttää somessa?

Some toimii algoritmin ehdoilla. Sosiaalisessa mediassa lukemattomat eri mikrotrendit elävät omissa erillisissä kuplissaan. Algoritmi syöttää käyttäjälle jatkuvasti enemmän ja enemmän sellaista sisältöä, johon käyttäjä reagoi esimerkiksi tykkäämällä tai kommentoimalla. Trendit nousevat esiin ja painuvat taas unohduksiin uskomattoman nopeassa tahdissa.

Katolisuuden estetiikkaa ja kuvastoa somessa jaetaan esimerkiksi tunnisteilla ”catholic core”, ”catholic guilt” ja ”catholic yearning”. Sosiaalisessa mediassa jaettu ”katolinen” sisältö keskittyy monesti nimenomaan vain katolisuuden estetiikkaan ja visuaalisuuteen, ei niinkään sen oppeihin ja sisältöihin.

Feminiinisyys, kauneus ja hauraus ovat kuvaston kulmakiviä. Valituissa kuvissa vaatetusta hallitsevat pitsi ja silkki sekä laskostetut ja pitkät helmat. Hunnut ja melko peittävä, Neitsyt Mariaa jäljittelevä vaatetus piirtävät asujen ääriviivat. Kaikkea koristavat helmet, kulta, hopea ja kimmeltävät timantit. Värimaailma pysyttelee tummissa ja maanläheisissä väreissä.

Katolisuus näyttäytyy miljöinä, esineinä ja eleinä. Etunenässä ei ole katolinen usko, vaan viehtymys sen esteettisyyteen, joka muunnetaan osaksi omaa estetiikkaa. Kuvastossa vilisevät alttarit, kirkot, nunnat ja luostarit, Neitsyt Maria sekä krusifiksit, niin koruina kuin seinään ripustettuina koristeina sekä jopa tarroina. Kuvissa kädet ovat ristityt, sydämen päällä tai toisiaan vasten asetettuina ilmaisemassa rukousta. Katseet ja ilmeet ovat kaihoisia, murheellisia ja selvästi ylös- tai alaspäin suunnattuja.

Surumielisyys ja haikeus eivät ole katolisuudessa uusia tuttavuuksia, niitä vain mallinnetaan tässä ilmiössä uusin tavoin. “Catholic guilt” eli katolinen syyllisyys perustuu synteihin ja niihin lankeamiseen, joita ilmiössä romantisoidaan leikitellen niiden ympärillä. “Yearning” eli kaipuu puolestaan viittaa pakottavaan tarpeeseen olla koko ajan parempi ihminen ja katolilainen. Tarvetta ruokkii jatkuva vertailu muihin uskoviin ja ainainen haikeus sen saavuttamattomuudesta.

Katolisuus maailman myllerryksessä

Kiinnostus uskonnollisuuteen ja katoliseen kirkkoon on kasvussa. Tuntuu kuin maailmassa menisi kaikki koko ajan vain huonompaan suuntaan. Sota riehuu Euroopassa ja Lähi-Idässä.

Maailmantalous on sekaisin ja suuruudenhullut poliitikot uhittelevat keskenään. Vaikeina aikoina ihmiset pyrkivät hakemaan turvaa yhteisöstä ja itseään korkeammalta taholta. Mikä olisikaan sen korkeampi voima kuin Jumala? Toisaalta uskonnon ja uskonnollisuuden nousemista sometrendiksi voidaan myös pitää yhtenä esimerkkinä konservatiivisten arvojen suosion kasvusta.

Kiinnostus uskontoon ei itsessään ole paha asia ja väärin. Se on yhteiskunnan kulmakivi, monisyinen ja laaja ilmiö. Sitä ei kuitenkaan tule rajata vain esteettiseen puoleensa. Voi olla ongelmallista, että uskonnon rumemmat puolet hautautuvat kokonaan kullan ja kauniiden kankaiden alle.

Lähteet

Camargo, Isabella. 2025. Gen-Z’s Age of Yearning. GEN-ZiNE (blogi). 9.4.2025. Viitattu 21.4.2026. https://www.gen-zine.com/posts/yearning

Mackintosh, Sophie. 2025. The Feeld Guide to Femme Rage. Ask Feeld (blogi). 28.3.2025. Viitattu 21.4.2026.

Stotts, Jonathan. 2019. Obedience as belonging: Catholic Guilt and Frequent Confession in America. Religions 10(6): s. 370. https://doi.org/10.3390/rel10060370

Raamattu. 1933/1938. XI/XII yleisen Kirkolliskokouksen vuonna 1933/1938 käyttöön ottama suomennos. Turku ja Helsinki: Suomen Pipliaseura.

Kuvat

Gentileschi, Artemisia. Giuditta che decapita Oloferne. 1620. Öljymaalaus. Galleria degli Uffizi, Firenze. Lähde: Wikimedia Commons.

Gentileschi, Artemisia. Maria Maddalena in estasi. 1625. Öljymaalaus. National Gallery of Art, Washington D.C. Lähde: Wikimedia Commons.