Jos Jeesus palaisi 2000-luvulle
Teksti: Pilvi Koski-Vähälä ja Emma Paavola, opiskelijat Turun yliopiston uskontotieteen kurssilta Globaali kristinusko (2026).
Mitä tapahtuisi, jos Jeesus Kristus eläisi tämän päivän maailmassa? Maailmassa, jossa eriarvoisuus kasvaa, kuluttaminen on arkipäivää ja ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuutta. Vaikka Jeesuksen opetukset ovat yli 2000 vuotta vanhoja, monet hänen esiin nostamistaan teemoista, kuten köyhien auttaminen, ahneuden kritiikki ja lähimmäisenrakkaus, ovat yhä ajankohtaisia. Tässä tekstissä pohdimme, miten Jeesus mahdollisesti suhtautuisi nykyajan suuriin ongelmiin sekä siihen, millaisena hän näkisi tämän päivän kristinuskon.
Eriarvoisuus ja köyhyys
Jeesus suhtautui köyhyyteen ja eriarvoisuuteen kriittisesti ja puolusti heikommassa asemassa olevia. Raamatun Vuorisaarnassa (Matt. 5:3) hän toteaa: “Autuaita ovat köyhät”, mikä korostaa sitä, että ihmisen arvo ei riipu varallisuudesta. Lisäksi kertomus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta (Luuk. 16:19–31) kuvaa tilannetta, jossa rikas elää yltäkylläisyydessä samalla kun köyhä kärsii hänen vierellään, ja sitä voidaan tulkita kritiikiksi välinpitämättömyyttä kohtaan. Nämä teemat ovat ajankohtaisia myös nykymaailmassa, jossa eriarvoisuus on edelleen suurta ja siihen liittyy usein myös rasismia ja muukalaisvihaa.
Esimerkiksi Yle on uutisoinut eriarvoisuuden kasvusta ja siitä, että varallisuus keskittyy yhä pienemmälle joukolle samalla kun monet elävät köyhyydessä (Yleisradio 2025). Tällainen kehitys liittyy osittain kapitalistiseen talousjärjestelmään, jossa varallisuus voi kasaantua harvoille. Tämän perusteella voitaisiin tulkita, että Jeesus todennäköisesti suhtautuisi kriittisesti nykyisiin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat tällaisen eriarvoisuuden, ja korostaisi yhteisvastuuta sekä heikommista huolehtimista käytännön tasolla eikä vain puheissa.
Ylikulutus
Jeesuksen opetuksia voi peilata myös ylikuluttamiseen ja ilmastonmuutokseen. Raamatussa ihmisen tehtäväksi annetaan maan “viljeleminen ja varjeleminen” (1. Moos. 2:15), mikä viittaa vastuuseen luonnosta. Tätä vasten jatkuva kuluttaminen näyttää ristiriitaiselta, varsinkin kun sen seuraukset kohdistuvat usein eniten niihin, joilla on vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa. Esimerkiksi IPCC:n raportista selviää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti eri puolille maailmaa (Valtioneuvosto 2022). Tämä tekee kysymyksestä myös eettisen, sillä kuka kantaa vastuun, jos kaikki eivät ole aiheuttaneet ongelmaa yhtä paljon?
Empatia ja lähimmäisen rakkaus mielletään kristinuskossa tärkeiksi arvoiksi, joten minkä takia luonnon hyväksikäyttö nähdään oikeutettuna? Mikäli Jeesus eläisi tänä päivänä olisi hän todennäköisesti luonnonsuojelija ja ilmastoaktivisti. 2000 vuotta sitten ilmastonmuutos ei kuitenkaan ollut ongelma, eikä Jeesuksen ajatukset esimerkiksi eläinten syömisestä päde tämän päivän epäeettiseen lihantuotantoon, joka ei voi kenenkään mielestä olla kristillistä. Raamatun mukaan Jumala on kuitenkin luonut maailman sekä jokaisen luonnon kappaleen, jonka takia Jeesus mitä todennäköisimmin taistelisi ilmaston lämpenemistä vastaan ja kritisoisi sitä vaikeuttavia päättäjiä.
Tämän päivän kirkko
Tänä päivänä maailmassa toimii lukuisia kirkkoja, jotka edustavat kaikkea sitä, mitä Jeesus toiminnallaan vastusti. Valta kasautuu monesti yhdelle ihmiselle tai pienelle joukolle, jonka sisällä epäoikeudenmukaisia aatteita on helpompi saada läpi. Monet etenkin yhdysvaltalaisista seurakunnista myös tekevät verovapaata voittoa, vaikka Jeesuksen opetusten mukaan ylimääräisellä rahalla tulisi auttaa heikommassa asemassa olevia. Myös laajaa suosiota keräävät megaseurakunnat tuntuvat toimivan lähimmäisen rakkauden ja hurskauden sijaan lähinnä rahankiilto silmissään. Olemmeko siis luoneet uskonnon, joka ei enää muistuta Jeesusta ollenkaan?
Toisaalta kirkko seuraa monessa asiassa Jeesuksen kehotuksia. Esimerkiksi Suomessa diakonia auttaa laajasti kaikkia Suomessa asuvia mukaan lukien maahanmuuttajia ja paperittomia. Diakonia seuraa Jeesuksen tehtävän julistusta (Luuk. 4:18-19) ja tarjoaa apua haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Myös lähetystyötä suoritetaan Jeesuksen lähetyskäskyn (Matt. 28:18–20) mukaisesti ympäri maailman, minkä yhteydessä autetaan heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
Yhteenveto
Kristinusko ja sen ajamat arvot ovat tällä hetkellä tapetilla muun muassa sotien, epätasa-arvon ja nuorten kasvaneen uskonnollisuuden vuoksi. Onkin tärkeä tarkastella minkälaista kristinuskoa haluamme mainostaa ja mikä sen ydin tänä päivänä on. Voiko kapitalisti kutsua itseään Jeesuksen seuraajaksi? Mikäli Jeesus tekisi toisen tulemisen, olisiko hän ihmisten silmissä tervetullut vapahtaja vai radikaali maahanmuuttaja?
Lähteet
Raamattu. 1992. Helsinki: Kirjapaja.
Valtioneuvosto. 2022. IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Viitattu 20.4.2026.
Tapiola, Paula. 2025. Entiset maailmanjohtajat varoittavat epätasa-arvon lisääntymisestä ja vaativat muutosta – joukossa Tarja Halonen. Yleisradio. 27.6.2025. Viitattu 19.4.2026. Entiset maailmanjohtajat varoittavat epätasa-arvon lisääntymisestä ja vaativat muutosta – joukossa Tarja Halonen | Uutisia lyhyesti | Yle
Suomen evankelisluterilainen kirkko: Diakoninen kirkko. https://evl.fi/plus/diakonia/diakoninen-kirkko/. Viitattu 20.4.2026.