Kristilliset symbolit muoti-ilmiönä

Teksti: Aino Lampinen ja Ester Savela, opiskelijat Turun yliopiston uskontotieteen kurssilta Globaali kristinusko (2025).

Kristilliset symbolit muotiteollisuudessa

Symboleita, kuten ristejä, krusifikseja sekä enkeleitä käytetään kristinuskon kontekstissa
vertauskuvina. Uskonnollisista kytköksistään huolimatta kristillisen symboliikan käyttö
kaupallisissa yhteyksissä kuten muotiteollisuudessa on kasvanut. Kristillistä symboliikkaa
käytetään muotiteollisuudessa esimerkiksi koruissa ristiriipusten ja rukousnauhojen
estetiikkaa hyödyntäen, sekä vaatteissa erilaisin uskonnolliseen symboliikkaan pohjautuvin
printein. Uskonnollisten symbolien käyttö muodin välineenä on hyvin suosittua, mikä
herättää osaltaan myös kritiikkiä.

Uskonnollisen kuvaston käyttö muodin välineenä on huipussaan, ja niin huippumuodissa,
kuin pikamuodissa on nähtävillä vaikutteita kristillisestä symboliikasta. Uskonnollista
kuvastoa käytetään mallistojen inspiraationa, mikä näkyy uskonnon kaupallistumisena sekä
muotitrendeinä. Ristikorut sekä muut kristillisestä symboleista inspiroituneet tuotteet ovat
helpommin saatavilla sekä edullisempia, mikä lisää mainitunlaisten tuotteiden kuluttamista.

Symbolien käytön moninaiset kontekstit

Kristillisten symbolien käyttöön pukeutumisessa liittyy useita perusteita. Symbolien avulla
kristityiksi identifioituvien on mahdollista edistää ryhmäkuuluvuuden tunnetta sekä
henkilökohtaista katsomuksellista identiteettiä. Toisaalta symboleja voidaan pukeutumisessa
hyödyntää myös esimerkiksi kristillisten arvojen sekä instituutioiden kritisoimiseen. Syyt
uskonnollisen symboliikan käyttöön voivat perustua myös puhtaasti esteettisiin syihin, ilman
aatteellisia viestejä. Symbolien käytön merkitysten eroavaisuuksista huolimatta symbolit
pohjimmiltaan tukevat niin yksilön, kuin yhteisöjen identiteettien muodostamista.

Sekä kristillisten symbolien kaupallistuminen, että osin siitä kumpuava symbolien
vapaamielinen, ei kristilliseen ideologiaan perustuva käyttö ovat herättäneet kritiikkiä.
Muotiteollisuus on hyödyntänyt uskontoa tuottaakseen voittoa sekä luodakseen trendejä,
mikä joistakin näkökulmista tarkasteltuna voidaan tulkita kristillisen, monille pyhän kuvaston
hyväksikäyttämisenä. Lisäksi arvostelua herättää se, että muotiteollisuus sekä siihen
perustuva symbolien kaupallistuminen luo edullisia mahdollisuuksia kristillisten symbolien
käyttöön myös niissä tilanteissa, kun esimerkiksi rukousnauhan käyttäjä ei näe esineessä
muuta kuin esteettistä arvoa. Kristillisten symbolien yksinomaan esteettisyyteen nojaava
käyttö voidaan kokea sekä symbolien väärinkäyttönä, että loukkaavana uskovaa yhteisöä
kohtaan.

Vaikka kristillisten symbolien käyttö herättää paljon kritiikkiä, on sillä myös puolustajansa.
Kristinusko on ollut keskeinen osa länsimaista kulttuuria vuosisatojen ajan, joten sen
symboliikka on yleisesti tunnettua ja jopa arkipäiväistä. Osa kristinuskon symboleista on
arkipäiväistymisen myötä irtaantunut aikaisemmasta uskonnollisesta merkityksestään ja tullut
osaksi kulttuurista ja esteettistä ilmaisua. Monet perustelevatkin symbolien käyttöä
pukeutumisessa ja muodin saralla esteettisen valinnan kautta. Symbolien ei enää ajatella
liittyvän suoranaisesti uskontoon, vaan niille on voitu antaa uusi merkityksiä uskonnollisesta
kontekstista irtautuen. Tällainen uskonnon kulttuuristuminen antaa ihmisille mahdollisuuden
rakentaa omaa identiteettiään symbolien kautta niiden visuaalisten elementtien avulla
sitoutumatta niiden uskonnollisiin merkityksiin. Esimerkiksi risti voi nykyään symboloida ei-uskonnollisessa kontekstissa vastarintaa, identiteettiä, voimaa tai henkilökohtaista
itsenäisyyttä, ilman että siihen liittyy suoraa uskonnollista merkitystä.

Kristillinen symboliikka pop- ja alakulttuureissa

Kristillisten symbolien uskonnollisista merkityksistä riisuttu käyttö näkyy esimerkiksi
popkulttuurin kentällä, jossa kristillisiä symboleja on hyödynnetty vuosikymmenien ajan
osana visuaalista ja kulttuurista ilmaisua. Hyvänä esimerkkinä toimii Madonna, joka 1980-
luvulla käytti ristejä, rukousnauhoja ja muita kristillisiä symboleja ja elementtejä osana
pukeutumistaan. Hän yhdisti uskonnollisen kuvaston seksuaalisuuteen ja feministisiin
kannanottoihin, rikkoen tabuja ja herättäen laajaa keskustelua. Madonnan tapa käyttää
kristillistä symboliikkaa teki uskonnollisista elementeistä osan popkulttuuria ja muokkasivat
niiden merkityksiä. Hänen kauttansa kristilliset symbolit saivat uuden elämän, jossa ne
edustivat paitsi uskonnollista perintöä myös yksilöllistä itseilmaisua ja kulttuurista
kommentointia.

Myös gootti- ja punkkulttuurit ovat käyttäneet kristillistä symboliikkaa visuaalisena
elementtinä ja yhteiskuntakritiikin välineenä. Tällaisissa alakulttuureissa esimerkiksi ristit ja
krusifiksit ovat keinoja kyseenalaistaa valtakulttuurien normeja ja vakiintuneita uskonnollisia
arvoja. Näille kulttuureille kristilliset symbolit voivat edustaa myös yhteiskunnan rajoittavia
normeja ja perinteitä vastaan suunnattua kapinaa. Ei olekaan pelkkä trendi käyttää kristillisiä
symboleja muodissa, vaan se on osa laajempaa kulttuurista kehitystä, jossa symbolit ovat
saaneet uusia merkityksiä irtautuessaan uskonnollisesta kontekstista.

Kristillisten symbolien irtautuminen uskonnollisesta kontekstista on avannut symboleille
uusia merkityksiä ja rooleja kulttuurissa. Kristillisten symbolien monitulkintaisuus
mahdollistaa symboleille erilaisia merkityksiä, minkä johdosta yksilöillä on mahdollisuuksia
mukauttaa merkityksiä heidän tarpeisiinsa sopiviksi.

Lähteet

Enges, Pasi Anne Heimo, Tiina Mahlamäki ja Timo J. Virtanen. 2015. Arki, juhla ja pyhä.
Teoksessa Askel kulttuurien tutkimukseen, toimittanut Jaana Kouri. 133–150. Turku: Turun
yliopisto

Enges, Pasi, Tiina Mahlamäki ja Timo J. Virtanen. 2015. Arki, juhla ja pyhä. Teoksessa Askel
kulttuurien tutkimukseen, toimittanut Jaana Kouri. 61–82. Turku: Turun yliopisto

Errickson, April. 1999. A Detailed Journey into the Punk Subculture: Punk Outreach in
Public Libraries. https://doi.org/10.17615/jaa5-ww88

Haapalainen, Anna Kaarina Koski ja Teemu T. Mantsinen. 2015. Kieli ja kommunikaatio.
Teoksessa Askel kulttuurien tutkimukseen, toimittanut Jaana Kouri. 205-220. Turku: Turun
yliopisto

Häger, Andreas. 1996. Like a Prophet – On Christian Interpretations of a Madonna Video.
Scripta Instituti Donneriani Aboensis, 16, 151–174. https://doi.org/10.30674/scripta.67227

Melone, Alyssa. 2013. Religious Symbolism in Women’s Fashion. Julkaisussa Comm-entary
2013: University of New Hampshire Undergraduate Research Journal of Communication.
71–85. New Hampshire: New Hampshiren yliopisto