Turusta Yorkiin: CSCC-tutkimuskeskusten kohtaaminen
Mitä saadaan, kun kaksi CSCC-tutkimuskeskusta tuodaan yhteen? No tietysti kaksin verroin osaamista kristinuskon kulttuurisista kytköksistä, hyviä keskusteluja, uusia kollegoita ja roppakaupalla ideoita. Tammikuun lopussa 2026 kolme Turun yliopiston HKT-laitoksen alla toimivan Centre for the Study of Christian Cultures -tutkimuskeskuksen (CSCC) johtoryhmän jäsentä, Reima Välimäki, Minna Opas ja Kim Groop, lähtivät tutustumaan Yorkin yliopistossa toimivaan Centre for the Study of Christianity and Culture -tutkimuskeskukseen, jonka lyhenne on samainen CSCC.
Matkan tarkoituksena oli tutustua Yorkin keskuksen toimintaan ja oppia heidän toimintatavoistaan ja parhaista käytänteistään. Yorkin CSCC on kymmenisen vuotta Turun CSCC:ta vanhempi. Se on perustettu vuonna 1999 tarkoituksenaan edistää kristillisen kulttuuriperinnön säilyttämistä. Yorkin CSCC:n perustajat olivat havainneet, että Britanniassa ihmisten kyky ymmärtää kristinuskon käsitteitä ja historiaa oli hiipunut ja tulevia sukupolvia uhkasi kyvyttömyys nauttia kristillisestä kulttuuriperinnöstä. Tähän tarpeeseen CSCC loi digitaalisia työkaluja, joiden tarkoituksena oli auttaa opettajia, opiskelijoita ja laajaa yleisöä tutustumaan kristilliseen kirjallisuuteen, historiaan, taiteeseen, arkkitehtuuriin ja musiikkiin sekä siihen, miten kristinusko on vaikuttanut brittiläiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Näistä työkaluista tuli menestys ja niitä on käytetty paljon myös Britannian ulkopuolella.
Yorkin CSCC on vakiinnuttanut asemansa omassa yliopistossaan tärkeänä toimijana, joka yhdistää akateemisen maailman ympäröivään yhteiskuntaan. Keskuksen toiminnassa painottuvat erilaiset kirkkojen ja kirkkotilojen remontointiin, toisenlaisiin käyttötarkoituksiin ottamiseen ja myös kirkoista luopumiseen liittyvät kurssit ja projektit. Tutkimuskeskus tekee konsultointia, tutkimusta ja yhteistyöhankkeita yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, sekä strategia- ja toimintapolitiikkatyötä kansallisten organisaatioiden ja yleishyödyllisten yhdistysten kanssa. Iso-Britanniassa on n. 12 000‒14 000 kirkkoa ja kirkollista rakennusta. Monet näistä ovat keskiaikaisia ja niihin kohdistuu valtava korjausvelka. Samanaikaisesti puhtaasti uskonnollisiin tarkoituksiin käytettävien kirkkotilojen tarve on vähentynyt. Erityisesti maaseudulla kylien tyhjentyessä kirkkoja ei enää samalla tavalla tarvita tai niitä tarvitaan muihin tarkoituksiin: kahvilaksi, kaupaksi, postiksi ja kokoontumistilaksi. Yorkin CSCC on erikoistunut tällaisten muutosprosessien suunnitteluun ja läpiviennin konsultointiin.
Paikalliset kollegat olivat järjestäneet meille erittäin mielenkiintoisen ohjelman. Pääsimme ensimmäisenä kahtena päivänä tutustumaan (perinteisessä englantilaisessa kaatosateessa) useisiin eri kirkkokohteisiin, joissa muutosprosessit olivat meneillään tai jo tapahtuneet. DIGYork-projekti toimi keskiaikaisessa kirkossa, josta oli tehty museo. Koululaisille järjestettiin siellä arkeologiaan ja viikinkihistoriaan liittyviä opastuksia ja koulupäiviä. St. Sampson’s Day Centre on sekin keskiaikaisessa kirkossa toimiva senioriväestön kohtaamispaikka ja kahvila. St. Michael le Belfrey puolestaan on juuri restauroinnin alla oleva keskiaikainen kirkko. Kirkko peruskorjataan täysin kirkolliseen käyttöön ja pääsimme turvakenkinemme ja suojakypärinemme kiipeämään rakennustelineitä pitkin aivan kirkon kattoon saakka. Juuri maalattuun kattoon piti tosin varoa koskemasta. St. Cuthbert’s on sekin 1400-luvulta peräisin oleva kirkkorakennus. Sinne on sisään rakennettu toimistotiloja, joita välillä vuokrattiin ulkopuolisille toimijoille. Nykyään siellä toimivat House of Prayer ja Prayer 24/7 -liikkeet. St. Martin le Grandin ja Holy Trinity Goodramgaten kirkoissa perehdyimme lasimaalausten restaurointiin. Yorkin katedraalissa, York Minsterissä, vierailimme kahteen otteeseen: ensin iltarukouksessa ja sitten Evensong-iltahartaudessa ja näin pääsimme näkemään tämän päivän elävää anglikaanista uskonharjoittamista. Vierailumme aikana Canterburyn piispaksi valittiin ensimmäistä kertaa historiassa nainen, Dame Sarah Mullally. Näin hajosi taas yksi ”lasimaalauskatto”.
Vierailun viimeinen kokonainen päivä oli varattu seminaariesityksille. Paikkana oli niin ikään pitkän historian omaava nykyisin yliopiston omistama rakennus The King’s Manor, joka on toiminut esimerkiksi apottien asuntona ja kuninkaan majatalona. Seminaariin osallistui Yorkin CSCC:n edustajien lisäksi muun muassa National Church Trustin ja Yorkshire Historic Churches Trustin edustajia sekä kirkkoarkkitehtejä. Mukana oli myös viime vuonna Suomessa vieraillut kirkkoarkkitehtuurin tutkija Nigel Walters. Kuulimme paljon Yorkin CSCC:n toiminnasta, heidän hankkeistaan sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävään brittien kirkkorakennuskantaan liittyvistä haasteista ja niiden ratkaisemisesta. Omalta osaltamme kerroimme Turun CSCC:n toiminnasta, Suomen uskonnollisesta maisemasta sekä suomalaisten kirkkorakennusten monimuotoisuudesta.
Matka oli kokonaisuutena erittäin onnistunut ja saimme kotiin tuomisiksi paljon ajateltavaa tutkimuskeskuksen hankkeisiin ja hankehakuihin, kirkkotilojen käyttöön ja esimerkiksi yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen liittyen. Kutsuimme Yorkin CSCC:n vierailulle Suomeen ja odotamme innolla yhteistyön jatkumista ja yhteisten tutkimushankkeiden suunnittelua.
Teksti: Minna Opas