Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän kansalaiskokouksen osallistujavalinta on saatu päätökseen
Turun yliopiston tutkijat ovat saaneet valmiiksi työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän kansalaiskokouksen osallistujavalinnan. Eri taustoista ja eri puolilta Suomea tulevat 106 osallistujaa valittiin 1601 kokoukseen ilmoittautuneen joukosta. Kansalaiskokous työskentelee marraskuusta helmikuuhun.
Tulevana talvena suuri kansalaiskokous keskustelee siitä, mitä Suomen kannattaisi tehdä työperäisen maahanmuuton suhteen tulevina vuosina.
Kokous liittyy Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön hankkeeseen, jossa kartoitetaan poikkeuksellisen laajasti Suomen asukkaiden näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta päätöksentekijöiden käyttöön. Kansalaiskokouksen toteutuksesta vastaa Turun yliopiston Demokratian uudistamisen tutkimusryhmä.
Järjestäjät kutsuivat kansalaiskokoukseen Digi- ja väestötietoviraston satunnaisotannalla 20 000 Suomessa asuvaa täysi-ikäistä henkilöä. Satunnaisotannan ansiosta jokaisella Suomessa asuvalla täysi-ikäisellä oli yhtä suuri todennäköisyys saada kutsu kansalaiskokoukseen.
Kutsun saaneista kansalaiskokoukseen ilmoittautui yhteensä 1601 henkilöä eli 8 prosenttia kutsun saaneista.
– Ilmoittautumisprosentti oli korkeampi kuin vastaavissa kansalaiskeskusteluissa tyypillisesti, mikä kertoo siitä, että moni kokee kansalaiskokouksen aiheen tärkeäksi, sanoo osallistujavalinnan toteutuksesta vastannut projektitutkija Katariina Kulha Turun yliopistosta.
Tutkijaryhmä valitsi ilmoittautuneiden joukosta kansalaiskokoukseen reilut sata osallistujaa sekä heille varahenkilöt. Kutsutuista henkilöistä 106 otti paikan vastaan. Osallistujia otettiin mukaan hieman yli sata, jotta kokouksen sadan hengen tavoitekoko toteutuu myös mahdollisista viime hetken poisjäänneistä huolimatta.
Osallistujajoukko edustaa monipuolisesti eri väestöryhmiä
Tutkijat käyttivät osallistujavalinnassa kiintiöityä satunnaisotantaa. Vapaaehtoisten joukosta siis arvottiin osallistujat siten, että osallistujajoukko täyttää ennalta määritellyt kiintiöt. Kiintiöinti tehtiin anonyymisti siten, että tutkijat eivät käsitelleet vapaaehtoisten henkilöiden nimiä, vaan ainoastaan taustamuuttujia.
Kiintiöintiperusteita olivat ikä, sukupuoli, asuinmaakunta, koulutustaso, syntymäpaikka (Suomessa/muualla) ja puoluekanta. Kiintiöiden avulla pyrittiin varmistamaan, että kansalaiskokouksen kokoonpanossa ovat monipuolisesti edustettuina eri väestöryhmät ja näkökulmat.
Kiintiöiden koot määriteltiin sen mukaan, kuinka suuria vastaavat ryhmät ovat Suomen väestössä. Esimerkiksi naisten osuus väestöstä on hieman yli 50 prosenttia, joten naisten osuudelle osallistujien joukossa asetettiin 47–53 prosentin kiintiö. Puoluekannan kiintiöt perustuivat edellisten eduskuntavaalien tulokseen ja puoluekantansa ilmoittamatta jättäneille varattiin oma kiintiönsä.
– Osallistujajoukko vastaa asettamiamme tavoitekiintiöitä varsin hyvin. Olen todella tyytyväinen siihen, että saamme näin monipuolisen joukon ihmisiä ympäri Suomen mukaan kansalaiskokoukseen, Kulha toteaa.
Työskentely käynnistyy marraskuussa
Kansalaiskokous työskentelee marraskuusta helmikuuhun verkossa ja Helsingissä yhteensä kahdeksan tapaamiskerran ajan.
Osallistujat perehtyvät tapaamisissa työperäiseen maahanmuuttoon, keskustelevat siitä rakentavasti ja laativat aiheesta suosituksia sisältävän kannanoton. He saavat työskentelynsä tueksi taustamateriaalia ja kuulevat myös asiantuntijoita ja eri näkökantojen edustajia.
Kansalaiskokouksen suositukset luovutetaan päättäjien, puolueiden ja työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön eduskuntavaalien alla keväällä 2027.
Työn tavoitteena on tunnistaa toteuttamiskelpoisia ratkaisuja väestökehityksen ja osaamisen haasteisiin sekä tukea työperäistä maahanmuuttoa koskevaa päätöksentekoa.
Lue lisää aiheesta työperäistä maahanmuuttoa käsittelevän kansalaiskokouksen pääsivulta.
* * *
Lisätietoa kansalaiskokouksen osallistujakokoonpanosta löytyy oheisesta taulukosta, jossa on kuvattu vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden ja osallistumisensa vahvistaneiden lukumäärät (n) ja osuus (%) kiintiöintiperusteiden mukaan.
| Ikä | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Väestö |
| 18–24 | 13 | 12,3 % | 148 | 9,2 % | 9,6 % |
| 25–44 | 34 | 32,1 % | 610 | 38,1 % | 31,8 % |
| 45–64 | 34 | 32,1 % | 532 | 33,2 % | 29,7 % |
| 65+ | 25 | 23,6 % | 311 | 19,4 % | 29,0 % |
| Sukupuoli | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Väestö |
| Mies | 52 | 49,1 % | 718 | 44,8 % | 49,2 % |
| Nainen | 54 | 50,9 % | 860 | 53,7 % | 50,8 % |
| Koulutus | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Väestö |
| Perusaste | 6 | 5,7 % | 77 | 4,8 % | 6,4 % |
| Toinen aste | 51 | 48,1 % | 463 | 28,9 % | 49,2 % |
| Korkea-aste | 49 | 46,2 % | 1061 | 66,3 % | 44,3 % |
| Maakunta | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Väestö (yli 20-vuotiaat) |
| Uusimaa | 33 | 31,1 % | 595 | 37,2 % | 31,6 % |
| Varsinais-Suomi | 10 | 9,4 % | 146 | 9,1 % | 9,0 % |
| Satakunta | 3 | 2,8 % | 50 | 3,1 % | 3,8 % |
| Kanta-Häme | 3 | 2,8 % | 48 | 3,0 % | 3,0 % |
| Pirkanmaa | 10 | 9,4 % | 153 | 9,6 % | 9,8 % |
| Päijät-Häme | 4 | 3,8 % | 52 | 3,2 % | 3,7 % |
| Kymenlaakso | Alle 3 | Alle 2 % | 44 | 2,7 % | 2,9 % |
| Etelä-Karjala | 5 | 4,7 % | 39 | 2,4 % | 2,3 % |
| Etelä-Savo | 3 | 2,8 % | 35 | 2,2 % | 2,4 % |
| Pohjois-Savo | 4 | 3,8 % | 54 | 3,4 % | 4,5 % |
| Pohjois-Karjala | 4 | 3,8 % | 39 | 2,4 % | 3,0 % |
| Keski-Suomi | 4 | 3,8 % | 77 | 4,8 % | 4,9 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 4 | 3,8 % | 37 | 2,3 % | 3,3 % |
| Pohjanmaa | Alle 3 | Alle 2 % | 46 | 2,9 % | 3,1 % |
| Keski-Pohjanmaa | Alle 3 | Alle 2 % | 15 | 0,9 % | 1,1 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 10 | 9,4 % | 129 | 8,1 % | 7,1 % |
| Kainuu | Alle 3 | Alle 2 % | 8 | 0,5 % | 1,3 % |
| Lappi | Alle 3 | Alle 2 % | 34 | 2,1 % | 3,2 % |
| Syntymä-paikka | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Väestö |
| Suomen ulkopuolella | 11 | 10,4 % | 280 | 17,5 % | 11,6 % |
| Suomessa | 95 | 89,6 % | 1321 | 82,5 % | 88,4 % |
| Puolue-kanta | Osallistujat | % | Vapaa-ehtoiset | % | Eduskunta-vaalit 2023 / Vapaa-ehtoiset* |
| Kokoomus | 16 | 15,1 % | 220 | 13,7 % | 14,9 % |
| Perussuomalaiset | 15 | 14,2 % | 115 | 7,2 % | 14,4 % |
| SDP | 17 | 16,0 % | 248 | 15,5 % | 14,3 % |
| Keskusta | 9 | 8,5 % | 119 | 7,4 % | 8,1 % |
| Vasemmistoliitto | 6 | 5,7 % | 183 | 11,4 % | 5,1 % |
| Vihreät | 6 | 5,7 % | 154 | 9,6 % | 5,0 % |
| RKP | Alle 4 | Alle 3 % | 29 | 1,8 % | 3,1 % |
| Kristillisdemokraatit | Alle 4 | Alle 3 % | 26 | 1,6 % | 3,0 % |
| Liike Nyt | Alle 4 | Alle 3 % | 20 | 1,2 % | 1,7 % |
| Ei äänestäisi/EOS/ei tietoa/muut | 32 | 30,2 % | 487 | 30,4 % | 30,4 % |
| Yhteensä | 106 | 1601 |
*Puoluekannatuksen vertailukohtana on käytetty kunkin puolueen saamaa äänimäärää suhteessa kaikkien eduskuntapuolueiden saamaan äänimäärään eduskuntavaaleissa 2023. Puoluekantansa ilmoittamatta jättäneiden ja muiden kuin jotakin eduskuntapuoluetta kannattavien vertailukohtana on käytetty näiden henkilöiden osuutta vapaaehtoisten joukossa.
