Kansalaisraadit edesauttavat oikeudenmukaisen siirtymän hahmottamista

Huttunen, S., K.Kulha, S.Kyllönen, et al. 2025. “Deliberating Justice in Citizen Jury Processes—Lessons for Just Transitions Governance.” Environmental Policy and Governance35, no. 5: 868–881. https://doi.org/10.1002/eet.70010.

Kansalaisraateja pidetään tehokkaana keinona edistää oikeudenmukaista siirtymistä kohti vähähiilisiä yhteiskuntia. Raatien osallistujiin kohdistuu kuitenkin vaikutteita sekä raatien ulkopuolelta että niiden sisältä. Artikkelissa tutkitaan siksi, miten raadin osallistujat ymmärtävät ja puntaroivat oikeudenmukaisuutta kestävän kehityksen kontekstissa.

Tutkijat analysoivat kahta kansalaisraatia Suomessa: Ensimmäisenä he tutkivat Uudenmaan liikenneraati, joka järjestettiin vuonna 2022. Kansalaisraadin tehtävä oli arvioida, kuinka Uudenmaan alueen tieliikenteen päästövähennystoimet voidaan toteuttaa maakunnassa vaikuttavalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Raati laati Uudenmaan liitolle kannonoton, jossa se arvioi, mitkä päästövähennystoimet ovat kansalaisten näkökulmasta tärkeimpiä ja miten ne voidaan toteuttaa hyväksyttävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Toinen tutkittava kansalaisraati oli vuoden 2022 Lapin metsäraati, jossa selvitettiin Lapin asukkaiden näkemyksiä metsien käytöstä. Raadin tehtävä oli tuottaa Lapin liiton vihreän siirtymän jaostolle suosituksia siitä, millainen metsien käyttö olisi ilmastonmuutoksen huomioivaa ja oikeudenmukaista. Molemmissa raadeissa keskusteltiin ensin kahtena päivänä kasvokkain. Sen jälkeen järjestettiin asiantuntijain etäkuuleminen ja viimeisenä kahtena päivänä jälleen kasvokkain keskustelutilaisuus, jossa myös työstettiin julkilausumaa.

Tutkijat analysoivat molempien raatien litteroituja ryhmäkeskusteluja ja julkilausumia. He tutkivat, miten oikeudenmukaisuusväitteet kehittyivät puntaroinnin myötä. Tätä varten he jäsensivät oikeudenmukaisuuden neljään ulottuvuuteen aiemman tutkimustiedon perusteella, ja tarkastelivat erityisesti sitä, vahvistuiko raadeissa tiettyjä oikeudenmukaisuuden osa-alueita toisten heiketessä. Vertailukohteina toimivat alkukeskustelu, oikeudenmukaisuutta käsittelevät varsinaiset keskustelut sekä julkilausuman työstämiskeskustelut.

Analyysin perusteella molemmat raadit auttoivat jäsentämään oikeudenmukaisuushuolia ja tuottamaan käytännön ehdotuksia, joskin molemmissa raadeissa korostui eri oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia. Raatityöskentely vahvisti lisäksi myös globaalia ja sukupolvia ylittävää ajattelutapaa. Siitä huolimatta raatilaisten omat toiveet ja odotukset vaikuttivat oikeudenmukaisuuden ymmärrykseen. Liikenneraadin puntarointi kärsi lisäksi hieman siitä, että sillä oli suppea, ennalta määritelty tehtävä, jonka takia sen roolia koettiin lähinnä neuvoa-antavaksi. Molemmista raadeista puuttui syvällinen käsittely haavoittuvien ryhmien näkökulmasta.

Tutkimus osoittaa, että osallistujien omat odotukset vaikuttavat vahvasti osallistujien käsitykseen oikeudenmukaisuudesta, mitä tulisi huomioida enemmän politiikassa. Raatien tehtävä pitäisi määritellä riittävän laajaksi, jotta puntarointi voi olla mahdollisimman kattava ja sisällöltään innovatiivinen.

Lue tutkimus 🔓 (open access)
Lue lisää Uudenmaan liikenneraadista
Lue lisää Lapin metsäraadista