Kielenoppimisen keskeneräisyyden tunnistaminen

Foneetikon näkökulma

Kirjoittanut: Katja Haapanen, fonetiikan tutkijatohtori

Miksi ensikieli vaikuttaa suomen oppimiseen?

Äänteet ovat puheen pienimpiä rakennuspalikoita, joiden tuoton ja tunnistamisen hallinta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin ymmärrämme ja tulemme ymmärretyiksi eri kielillä. Eri kielillä on omat tapansa käyttää ja luokitella äänteitä, eivätkä samat äänteet tai äänne-erot tuota samanlaisia merkityseroja eri kielissä. Jo varhaislapsuudessa, ensimmäisen elinvuoden aikana, lapsen aivot sitoutuvat ensikieleen tai -kieliin niin, että ne havaitsevat kaikkea puhetta ensikielen äänteiden kautta. Myös puheen motoriikka kehittyy ensikielen mukaiseksi. Tästä johtuen lapsen on uutta kieltä harjoitellessaan opittava havaitsemaan uusia äänteitä ja sitä kautta uusi tapa puhua. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jos uudessa kielessä esiintyy äänteitä tai äänteellisiä piirteitä, joita ei ole lapsen ensikielessä tai -kielissä, vaatii niiden oppiminen harjoittelua.

Suomenoppijan puheessa tyypillisesti esiintyviä piirteitä:

  • Vokaalit sekoittuvat toisiinsa
    Suomen vokaalit Y, Ö ja Ä, eli /y, ø, æ/ puuttuvat monista kielistä ja niiden ääntäminen ja tunnistaminen on siksi usein haastavaa kielenoppijoille. Etuvokaalit saattavat ääntyä kielenoppijan puheessa takaisina, koska se on motorisesti helpompaa:

    • tyyny /ty:ny/ > tuunu /tu:nu/
    • pöllö /pøl:ø/ > pollo /pol:o/
    • tämä /tæmæ/ > tama /tαmα/
  • Pitkät ja lyhyet äänteet sekoittuvat toisiinsa
    Äänteiden kesto ei monissa kielissä erota sanojen merkityksiä. Siksi sanat kuten tuli-tuuli, kisa-kissa ja mato-matto saattavat sekoittua kielenoppijan puheessa. Lapsi ei välttämättä huomaa sanojen välillä eroa tai ääntää pitkän äänteen sanassa väärään paikkaan.
  • Diftongit kääntyvät
    Diftongeja eli kahden vokaalin yhtymiä esiintyy muissakin kielissä melko paljon, mutta erilaisina kuin suomessa. Kielenoppijan puheessa diftongit usein muuttuvat tai kääntyvät:

    • tuoli /tuoli/ > touli /touli/
    • työ /tyø/ > tuo /tuo/
    • äiti /æiti/ > aiti /αiti/
  • Painotus muualla kuin sanan ensimmäisellä tavulla

Syitä suomenoppimisen haasteisiin:

  • Puheen epätarkkuudet voivat johtua kielenoppimisen keskeneräisyydestä
    Suomen äänteiden tunnistamisen oppiminen ja suun motoriikan mukautuminen uuteen kieleen voi viedä aikaa.
  • Lapsen ensikieli vaikuttaa uuden kielen oppimiseen
    Monet kielenoppimisen haasteet kumpuavat ensikielen ja opittavan kielen välisistä eroista. Lisätietoja löydät KieliVertailu-työvälineestä.
  • Äänteet ovat puheen pienimpiä merkityksellisiä rakennuspalikoita
    Äänteiden tuoton ja tunnistamisen hallinta vaikuttaa siihen, kuinka hyvin lapsi ymmärtää ja tulee ymmärretyksi eri kielillä. On tärkeää tehdä ero sen välillä, sanooko pässi vai passi tai kenties puro vai puuro.
  • Painotus ja rytmi vaikuttavat puheen ymmärrettävyyteen
    Painotus auttaa kuulijaa havaitsemaan sana- ja lauserajoja. Suomessa sanapaino on sanan ensimmäisellä tavulla, mutta muissa kielissä paino on usein eri tavulla. Ensikielen mukainen painotus voi vaikuttaa suomenoppijan puheen ymmärrettävyyteen, vaikka puhe olisi muuten sujuvaa.

Foneetikon suosituksen kielenoppimisen tukemiseen:

  • Lapset hyötyvät kuullusta mallista
    Kielen runsas kuuleminen ja selkeä akustinen malli tukevat oppimista.
  • Puhetta oppii puhumalla
    On tärkeää, että lapsi saa mahdollisuuden puhua uutta kieltä mahdollisimman paljon.