Puhdas energia ei ole vaikeaa, tarvitaan vain pieniä tekoja

Kevään 2026 ensimmäisessä ENERGIAA!-hankkeen webinaarissa tarkasteltiin vihreän energian liiketoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia erityisesti Satakunnan näkökulmasta. Webinaarin punaisena lankana oli kysymys siitä, miten alueen yritykset voivat löytää paikkansa nopeasti kasvavassa puhtaan energian arvoketjussa ja millaisia mahdollisuuksia vihreä siirtymä niille tarjoaa.

Puheenvuoroissa nousi esiin yhteinen viesti: vihreä siirtymä ei ole vain energiayhtiöiden tai suurten teollisten investointien asia, vaan se luo mahdollisuuksia myös pk-yrityksille. Vetytalous, uusiutuvat polttoaineet, kiertotalousratkaisut, hukkalämmön hyödyntäminen sekä energian tuotannon ja siirron uudet tarpeet synnyttävät kysyntää palveluille, teknologioille ja kumppanuuksille monilla eri toimialoilla.  Näitä mahdollisuuksia siivittää vuoden vaihteessa voimaan tullut ja kaikille yrityksille yhteinen oman energiankäytön kuvaamisen ja seurannan velvoite, ns. energiakatselmus.

Yritykset voivat tehdä energiakatselmuksesta oman ponnahduslautansa uudelle vastuulliselle liiketoiminnalle. Katselmusta voi hyödyntää oman energiankäytön kuvaamisen lisäksi sen seurantaan ja uudelleen suuntaamiseen, tukemaan vastuullista työotetta yrityksessä.

Webinaarissa kuultiin asiantuntijoiden näkemyksiä energiamurroksen suunnasta, suurista investointihankkeista sekä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yritykset voivat osallistua vihreän energian ekosysteemien rakentamiseen.

Petteri Haveri Energiateollisuus ry:stä avarsi tilannekuvaa laajalla perspektiivillä ja tarjosi katsauksen siihen, missä nyt ollaan ja mihin ollaan menossa. Energiaa käytetään aiempaa tehokkaammin, ja nyt odotetaan kasvua sekä uusia investointeja. Vuodesta 2010 lähtien tuuli- ja ydinenergian osuus on kasvanut, kun taas biomassan hyödyntäminen on pysynyt ennallaan. Myös lämmöntuotannossa kehityssuunta on samankaltainen. Lisäksi sähkökattiloiden yleistyminen on tuonut tarvittavaa joustoa sähköjärjestelmään. Sähkön tukkuhinta on Suomessa Euroopan halvin, mikä tekee Suomesta houkuttelevan kohteen puhtaan energian investoinneille. Kehitys kulkee kohti entistä suurempaa puhtaan energian osuutta.

Nordic Ren-Gas Oy:ltä Sara Soini tarkasteli puheenvuorossaan vihreää vetyä, uusiutuvia sähköpolttoaineita ja päästötöntä kaukolämpöä. Tavoitteena on kasvattaa sähkön tuotantoa Suomessa samalla, kun kaukolämmön saatavuus helpottuu hukkalämmön hyödyntämisen ja lämmön talteenoton ansiosta. Päästötön synteettinen metaani eli e-metaani vastaa ominaisuuksiltaan fossiilista maakaasua, ja sen avulla voidaan vähentää erityisesti raskaan liikenteen päästöjä. E-metaaniin liittyy merkittäviä mahdollisuuksia. Valmis metaani voidaan siirtää suoraan kaasunsiirtoverkkoon tai kuljettaa nesteytettynä loppukäyttöön.

Pori Energian hanke on Nordic Ren-Gas:n investoinneista suurin. Valmistuessaan sen arvioidaan olevan noin kaksinkertainen Tampereen hankkeeseen verrattuna, vaikka Tampereen hanke etenee tällä hetkellä nopeimmin. Porin hanke on yli miljardin euron investointi, joka tukee Satakunnan kaasu- ja vetytaloussuunnitelmaa. Hanke tarkoittaa uusia työpaikkoja sekä rakennus- että toimintavaiheessa.

Yrityskumppaneita tarvitaan koko vihreän energian arvoketjussa energiantuotannosta ja siirtoverkoista aina kunnossapitoon, huoltoon ja loppukäyttöön asti.

Tomi Kuusimäki Satakunnan ammattikorkeakoulusta esitteli puheenvuorossaan Kirkkokallion ekoteollisuuspuiston toimintaa esimerkkinä materiaalien ja energian resurssiviisaasta käytöstä. Kirkkokallion alueelle on investoitu viime vuosina noin 40 miljoonaa euroa. Kankaanpään noin 12 500 asukkaan mittakaavassa Kirkkokallio on merkittävä toimija ja elintarviketeollisuuden kiertotalouden osaaja.

Alueen yritysten välillä vallitsee luottamuksellinen yhteistyö, jossa omista tarpeista ja resurssien käytöstä jaetaan tietoa avoimesti. Kirkkokalliossa nähdään edelleen mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Alue on avoin uusille ideoille ja innovaatioille.

Merkittäviä määriä hukkalämpöä on edelleen hyödyntämättä. Tässä piilee mahdollisuus uudelle liiketoiminnalle ja uusille innovaatioille.

Matti Luhtanen Prizztech Oy:stä kertoi webinaarissa Satakunnan puhtaan siirtymän näkymistä. Metaanikaasua hyödynnetään LNG-terminaaleissa Tahkoluodossa, Raumalla, Säkylässä ja Harjavallassa. Sähkömarkkinalain muutos mahdollistaa myös muiden suurjännitteisten siirtoverkkojen rakentamisen kantaverkkoyhtiö Fingridin verkkojen rinnalle. Tulevaisuudessa ratkaistavaksi jää, siirretäänkö sähköä kantaverkkoasemien kautta vai suoraan tuotantolaitoksiin.

Satakunnan etuna on sähkön ylituotanto, jota siirretään muualle Suomeen ja myös Ruotsiin. Geopoliittinen tilanne muodostaa riskin, mutta samalla se voi avata uusia mahdollisuuksia. Myös öljyn korkea hinta voi vauhdittaa vihreän energian ratkaisujen käyttöönottoa.

Tulevaisuuden mahdollisuuksien tunnistaminen ei ole aina helppoa, sillä huomio kiinnittyy helposti lähitulevaisuuden haasteisiin ja omaan toimintaympäristöön. Siksi tarvitaan rohkeita visionäärejä, jotka uskaltavat katsoa pidemmälle ja nähdä muutosten keskellä myös uusia kasvun mahdollisuuksia.

Edessä on entistä laajempi siirtymä sähkön käyttöön. Samalla nousee esiin kysymys siitä, miten pk-yritykset saataisiin hyödyntämään vihreää energiaa nykyistä laajemmin. Hinta ja kustannustehokkuus ovat keskeisiä tekijöitä, mutta ratkaisuja voidaan löytää myös synergiaeduista ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Esimerkiksi hukkalämmön laajamittaiseen hyödyntämiseen tarvitaan usein investointeja paikalliselta kaukolämpöyhtiöltä. Vihreän siirtymän mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttääkin usein usean toimijan yhteisiä panostuksia.

Energian tuotannon, kulutuksen, siirron ja varastoinnin kokonaisketju ei ole vielä aukoton.

Energiaa! -hankkeen syksyn tapahtumat tarjoavat paikkoja uusien ajatusten kehittämiseen, kohtaamisiin ja verkostojen kasvattamiseen. Kaikki tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kiinnostuneille yrityksille. Puhu asiantuntijalle -palvelu ja tapahtumat aukeavat nähtäväksi Energiaa!-kotisivulla syksyllä 2026.

Sari Söderlund, ENERGIAA!-hanke 14.8.2026